Kouluttaminen Intiassa…

onkin mukavaa. Voisi ajatella, että olisi vaikeaa kouluttaa kirurgeja ja hoitajia maailman Mumbai2 9.2013toisella laidalla. Intialaiset ovat kuitenkin ihanan lämpimiä, välittömiä ja iloisia ihmisiä. He olivat hyvin motivoituneita ja innostuneita ja ammatillisuudesta huolimatta he osasivat myös nauraa ja vitsailla asioille.  Ihanuudesta huolimatta on keskittymiskyvystä ja ”lehmän hermoista”hyötyä. Kouluttaminen videokameran linssin edessä ja salamavalojen räpsyessä, englanniksi, ei välttämättä ole ideaalitilanne. Ihmeellisesti sitä selviää, vaikka ei itsekään aina usko siihen. Kuvassa harjoitellaan pigmentointia harjoituspäihin, puolet ”oppilaista” puuttuu vielä kuvasta…

Neljässä päivässä Mumbaihin ja takaisin, 37 tuntia matkustamista, 17 tuntia kouluttamista ja lopun aikaa Mumbain yössä sekä tietysti aamulla uimaan hotellin altaalle. Tällä kuviolla tietää, että yöunista on taas nipistetty… sitä sitten eläkkeellä.

Paljon pelkäämäni vatsatauti ei ainakin vielä ole tavoittanut minua, ehkä kiitos Precosa-lääkityksen (suosittelen!). Meidän isäntänä toiminut projektimanageri, Pritam, tarjoili meille mahdollisuuden tutustua intialaisiin herkkuihin. Hänestä oli mukavaa kun lupasimme syödä kaikkea ja tulisuus ei ollut ongelma. Niinpä söimmekin kaikkea mahdollista, ekanä iltana ravintolassa ja toisena iltana kadunvarren pikkuravintoloista. Paljon maailmaa matkanneena kuulin Pritamilta sellaisia ruokatarinoita, että nykyään lisään kyllä tuohon ”syön kaikkea” lauseeseen ”valmiiksi tapettua”.

Ihastuin Intiaan, ajatus joka yllättää itsenikin… toisaalta aidot ihmiset on ihania kaikkialla ja sitä intialaiset tuntuvat olevan.

Mumbain vilinässä

Täällä sitä ollaan kouluttamassa HFS-päänahan pigmentointia Mumbaissa, miljoonakaupungissa Intian länsirannalla. Matkustimme tänne Pariisin kautta ja yhteensä matkaan kului runsaat kuusitoista tuntia. Onneksi olen hyvä nukkumaan ja niinpä sainkin nukuttua lennoilla oikein makoisasti. Hyvä niin, sillä kahden päivän aikana on tarkoitus saada aikaiseksi paljon, täällä ei ole siis aikaa hukattavaksi.

Hiusten lähtö on iso ongelma myös Intiassa ja toisaalta hiuksilla on paljon merkitystä ihmisille. Kaljun miehen on kuulema vaikea päästä naimisiin Intiassa…. kerroimme Suomessa olevan toisin sekä suomalaisesta sananlaskusta, ettei järki ja hiukset samassa päässä viihdy. Ilmeestä päätellen, tuskin muutimme maailmaa tai Intiaa. Heillä hiukset ovat edelleen kuin päätä koristava kruunu, jota ilman on vaikea olla.

Päänahan pigmentointi on täällä aivan uutta ja ihmeellistä. Richfeel-niminen hiusongelmiin keskittynyt klinikkaketju on isäntämme.  Vaikuttava hiussiirrännäisiin keskittynyt bisnes, koko Intian kattava ja hyvin ammattimainen. Koulutettavana ovat Mumbain klinikan lääkärit ja hoitajat. Jännittävät koulutushetket edessä-onko meillä liikaa kulttuurieroja vai löytyykö yhteinen ajatus hiusongelmien hoidosta?

Me olemmekin onnellisia!

Elokuun Kauneus&Terveys-lehti pohtii myös onnellisuutta, kuten minäkin. Lehden kannessa kysytään, onko onnellisuus oma päätös?

Mukavaa luettavaa kun artikkelin naiset kertovat miten he ovat toimineet, sen jälkeen kun ovat päättäneet olla onnellisia. Monia pieniä ja hiukan suurempiakin tekoja onnellisuuden puolesta.

Puhuttelevaa on onnellisuustutkija Markku Ojasen kirjoitus. Siinä kerrotaan , että 90 prosenttia suomalaisista valitsee kyllä vastauksen, kysymykseen oletko onnellinen. Melko onnellisiksi ilmoittautuu yli 70 prosenttia suomalaisista. Kirjoituksen mukaan erikoisinta kuitenkin on, etteivät suomalaiset tahdo hyväksyä sitä, että ovat yksi maailman onnellisimmista kansoista. Suomalaiset haluavat väen väkisin olla melankolisia ja muutenkin surkuteltavia.

Saavatko onnellisiksi ilmoittautuvat ihmiset Suomessa hiukan yksinkertaisen ja jopa tyhmän ihmisen maineen? Voisiko meillä vakavasti otettava henkilö leimautua onnelliseksi? Minusta tuntuu, että juuri nämä seikat pitävät suomalaisia mieluummin siellä melankolian puolella. Onhan myös toisaalta muistettava, että minunkin lapsuudessa lastenkasvatuksen kultaisena ohjenuorana pidetyt sanalaskut, opettavat myös ettei onneaan missään pidä julistaa. Näinhän se meni,  Kell’ onni on, se onnen kätkeköön.

Nyt on mukava olla kosmetologi ja näin hiukan vähemmän vakavasti otettava henkilö. Saa reilusti olla onnellinen! Mielestäni ”onnellisuuden näyttöoikeus” voisi kyllä kuulua kaikille, asemasta riippumatta, eikös?

Tämä onnellinen ihminen on nyt pakannut matkalukut ja aamulla lennän Mumbaihin. Siellä koulutan päänahan pigmentointia isohkon kauneusketjun työntekijöille. Mahtaakohan intialaiset pohtia onnellisuutta, vai mikä on heidän tapansa kokea asioita myönteisesti. Siitä kuulette seuraavaksi…

Miten HFS-pigmentaatio hoitaa hiuskatoa tai kaljuutta?

Facebook- sivuillamme kysyttiin onko hoidon määritelmä muuttunut vai miten voimme väittää HFS-pigmentaatiota hoidoksi hiuskatoon ja kaljuuteen.

Tämä päänahan pigmentointi on varmasti monelle vieras juttu ja siksi kerron siitä nyt tässä lyhyesti. Pigmentoimalla teen päänahkaan pieniä pisteitä, jotka muistuttavat hiuksia. Tuo piste näyttää kolmiuloitteiselta aivan samalla lailla kuin hius, joka on juuri tulossa ihon pintaan. Hiuskadossa tällä tavalla käsitellään hiusten alainen päänahka ja näin saadaan aikaiseksi vaikutelma huomattavasti suuremmasta hiusmäärästa. Hiusten alta ei enää pilkota/kiillä kaljuja läikkiä vaan hiuspohja on merkittävästi huomaamattomampi. Pigmentoimalla voidaan käsitellä myös pälvikaljuja läikkiä sekä miestyypin kaljuuntumista. Tietysti myös aivan hiuksettomaan päähän tätä hoitoa voidaan tehdä. Päänahan pigmentoinnissa käytetään erityisesti siihen suunniteltuja värejä, joiden pysyvyys ja stabiteetti on paljon tavallista pigmentaatioväriä parempi.

Tämä on siis kosmeettinen hoito tuohon ikävään vaivaan. Luomme ikäänkuin illuusion hiuksista, mutta hyvin toimivan sellaisen. Tällä hoidolla saatetaan myös saada aikaan hiusten kasvua, mutta tuota vaikutusta ei voi luvata kaikille. Hiustenlähtöä voidaan hoitaa myös lääkkeillä, laserilla, mikroneulauksella ja tietysti tekemällä hiustensiirtoleikkauksia. Näiden hoitojen tulokset vaihtelevat suuresti, mutta osalle saadaan hoidoista hyvä vaste. Hoitola Bravasta siis HFS-pigmentointeja ja mikroneulausta hiuskadon ja kaljuuden hoitoon.

nainen31, ennen ja jälkeen

Mitä löytyy tämän blogin takaa?

Tässä hoitola Brava nimeä kantavassa blogissa tulen jakamaan kanssanne elämää yrittäjyyden, kauneuden- ja terveydenhoidon, yksihuoltajuuden ja ruuhkavuosissa elävien kanssa. Haluan herätellä keskustelua ja siksi tarinoiden ja kommenttien keskelle on erittäin tervetulleita myös teidän kaikkien mielipiteet ja ajatukset.

Kauneuden- ja terveydenhoito on tietysti lähellä sydäntäni. Blogissani tulen kertomaan teille Bravan hoidoista ja tuotteista. Tavoitteenani ei kuitenkaan ole keskittyä mainostamaan vaan jakaa tietoa minkä avulle te, lukijat, voitte arvioida erilaisia palveluita ja tuotteita. Asiakkailla kun on iso vastuu hoitopaikan valinnassa. Toivon teidän myös löytävän itsehoitoon sopivia ohjeita ja neuvoja blogistani.

Yrittäjyys on valinta ja minulle mieluinen sellainen. Elämäntapana en enää muuta haluaisikaan. Mahdollisuuksien laajuus ja oman valinnan vapaus on mukavia asioita. Keskustelun herättäminen yrittäjyydestä ja yleensä työelämästä Suomessa on myös mielessäni.

Olenko onnellinen ja muistanko/ehdinkö huomata sen? Ruuhkavuosissa elävien paineet lapsista, harrastuksista, työstä, kodinhoidosta ja sosiaalisesta tilanteesta on erittäin suuret. Tilannetta ei mitenkään helpota median rummuttamat vaihtoehtoelämänmallit, joissa yleensä elämää hidastamalla saavutetaan onni. Haluan uskoa, että ihan suorittamalla ja selviytymälläkin voi elää onnellisen elämän. Tämä varmasti herättää monessa tunteita ja saakin – niin minussakin!

Kuten huomaatte, haluan herättää ajatuksia ja sitä kautta keskustelua. Itse kuulun vahvojen mielipiteiden ihmisiin. Siksi muistutankin, että hyvä keskustelu alkaa usein mielipide-erosta.

Tervetuloa siis mukaani… tässa blogissa pääset kosmetologin, sairaanhoitajan, äidin, yrittäjän ja ”onnen etsijän” matkaan…