INCIstä ja onnellisuudesta sekä romukoppaan heitettävistä tavoista

Aloitan kevyemmin ja vasta sitten päästään suuriin tunteisiin…

dictionary_header_inci”INCImix – Totuus kosmetiikasta ei ole mustavalkoinen” on mielenkiintoinen viikonloppulöytö internetistä. Helsinkiläinen estenomi, joka parhaillaan opiskelee farmaseutiksi pitää varsin tietopainoitteista blogia kosmetiikasta. Suosittelen sivustolla vierailua ja kannatan raaka-aineiden tutkailua. Sivuston pitäjä arvioi myös mielellään tuotteita INCI- sisällön perusteella  ja seurasin esimerkiksi suosittujen ripsien pidennysseerumien tuotesisältöarvioita. Hienosti ja varsin selkeästi osaa nuori ammattilainen perustella asioita. Sivusto on hyödyllinen ammattilaiselle ja varmasti myös kaikille asiakkaille. INCI (International Nomenclature of Cosmetic Ingredients) tarkoittaa niitä ainesosia, joita tuotteiden tuoteselosteessa luetellaan. Nuo aineet on mainittu pitoisuusjärjestyksessä ja niillä on erilaisia vaikutuksia. Samalla aineellakin voi olla eri vaikutus, pitoisuudesta riippuen, esimerkiksi E-vitamiini eli Tocoferoli voi olla tuotteessa vaikuttavana aineena (suuri pitoisuus) tai säilöntäaineena (pieni pitoisuus). Suosittelen lämpimästi blogia sivulla http://www.incimix.wordpress.com

Sunnuntaiaamun Turun Sanomat tuo sanoman, että onnellista kansaa me suomalaiset. Nyt voimme siis lopettaa puheet suomalaisten juroista ja jäyhistä luonteenpiirteistä näin onnellinen kansa ei voi tuota olla, onnellisuus nimittäin liittyy persoonallisuuden piirteisiin. Ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus, tunnollisuus, tasapainoisuus ja vähäinen neuroottisuus lisäävät onnellisuutta. Vaikutusta kerrotaan olevan myös mielihyvän kokemisella ja merkityksellisyyden kokemisella elämässä. Tietysti myös parisuhteella ja yllättäen vastoinkäymisten kokemisellakin oli positiivisia vaikutuksia onnellisuuteen. Todella hienoa on, että 93% kokee voivansa vaikuttaa onnellisuuteensa. Olemme siis onnellisia ja nyt unohdetaan suomalaisten rakkaat sanalaskut, ne joilla minuakin on kasvatettu… ”kell´onni on , se onnen kätkeköön” joutaa romukoppaan – todella! Ollaan reilusti vaan onnellisia ja näytetään se.

Tästä onnellisuudesta pääsen ikäänkuin aasin sillan kautta pohtimaan sitä, miten ihmiset kohtaavat epäonnea ja vaikka sairautta lähipiirissä tai vaikka kuuluisuuksien kohdalla. Koen myötätuntoa Ranskan Alpeilla loukkaantunutta Schumacheria ja hänen omaisiaan kohtaan. He kaikki kokevat raskaita tunteita ja lohduttomuutta suuressa surussa kun iloinen hetki muuttui silmänräpäyksessä kriittiseksi. Sympatiaa en heitä kohtaan tunne, en ole lohduton. Näitä käsitteita ajattelin availla meille onnellisille ihmisille.  Taas haluaisin jotain heitettävän romukoppaan – nimittäin sympatian toista ihmistä kohtaan. Se kun ei vie asioita yhtään eteenpäin vaan päinvastoin.

Sympatia on myötätuntoa ja kykyä tuntea yhdessä toisen kanssa. Sympatiaa tuntiessaan ihminen samaistuu toisen ihmisen tunnetilaan pyrkimättä kuitenkaan ymmärtämään toista täysin. Ihminen ei asetu toisen asemaan tutkimaan tilannetta objektiivisesti vaan pyrkii myötäelämään ja myötätuntemaan samalla tavoin toisen kanssa, kuitenkaan tässä onnistumatta koska suru on henkilökohtaista – sitä ei voi myötätuntea. Sympaattisuudella vahvistetaan surevan ihmisen kokemaa tunnetta ja negatiivisuuden lisääntyessä ei tilanne voi mennä parempaan suuntaan.

Empatia tarkoittaa kykyä asettaa itsensä toisen asemaan. Empatia on kykyä ymmärtää toisen tunteita. Empatia voi olla sekä tietoista yritystä asettua toisen asemaan että emotionaalista reagoivuutta, jossa vastataan toisen tunteisiin luonnollisesti pohtimatta tätä tietoisesti. Empaattinen ei sääli tai voivottele, vaan kykenee myötäelämiseen. Hän ei mene mukaan toisen tunnetilaan, vaan hän pystyy asettumaan toisen asemaan ilman tunnetilaan mukaan menoa. Empaattinen pystyy auttamaan paremmin kuin ihminen joka itsekin velloo samassa kaltaisesa tunnemaailmassa. Sympatialla ja empatialla on selvä käsitteellinen ero, vaikka kovin usein se ei ihmisille tunnu selkeä olevankaan. Tiivistetysti voisi sanoa, että sympatia on toisen tunnetilaan mukaan menemistä, empatia toisen tunnetilan ymmärtämistä.

Itse olen kokenut sympatiaa läheiseltä ihmiseltä erään oman suruni kohdalla. Tuo tuntui minusta todella pahalta – hän ikäänkuin vei suruni. Hän oli se, joka haki lohtua ja ymmärrystä ihmisiltä omiin tunteisiinsa. Hän mm. petti lupauksensa minulle, koska tarvitsi lohdutusta. Minusta tulikin yht´äkkiä lohduttaja ja ymmärtäjä tilanteessa, jossa omat voimavarani olivat todella vähissä. Koin kiukkua, koska ymmärtäjäksi (empaattiseksi) minusta ei tuossa tilanteessa ollut. Nyt ymmärrän sympatian heräävän monesti kun ihmisellä itsellään on sisällä patoutunutta surua ja huolta purettavaksi asti. Aitoa ja puhdasta toisesta välittämistä sympatia ei siis ole. Empaattisuus on taitolaji ja toisille jopa melko luonnollista käytöstä. Empaattista käytöstä on monenlaista ja itse tiedän olevan melko rationaalinen empatiassani, johtuu varmasti sairaanhoitaja vuosista. Onneksi empatiaa voi kaikki harjoitella – lopetetaan sääli ja voivottelu sekä huomataan oma onnellisuus. Surullinen ihminen ei tule paremmalle mielelle kanssa surijoista eli märehtijöistä.

sydanNyt vielä niille ihanille ihmisille, joita itsekin olen kutsunut sympaattisiksi. Sympaattisella tarkoitetaan tuntevaa, aitoa ja mielyttävää ihmistä, myötätuntoa herättävä lienee paras käännös sympaattiselle ihmiselle. Sympaattinen on siis ihmistä kuvaavana terminä positiivinen. Ihania ihmisiä siis, jotka usein osaavat olla luontaisesti empaattisia. I love you all!

Mukavaa viikon alkua kaikille niin sympaattisille kuin empaattisillekin tasapuolisesti – paatoksestani huolimatta!

Joulusta äitiyteen, tunnelmia arjen kynnyksellä

Tapaninpäivään on hyvä päättää joulu. Tänä vuonna on monilla mahdollisuus pitkään joululomaan ja samalla on mahdollisuus venyttää joulua pidemmäksi. Itselläni arki koittaa heti huomenna, mutta hyvä niin. Joulun juhlinta on kuitenkin raskasta ja oikeasti on vaan helpompaa katkaista se. Minun juhlinta katkeaa helpoiten lenkille. Olipa tapaninpäivän lenkki – ulkona vielä yhdeksältä neljä astetta lämmintä, tyyntä ja oikeasti kaunista, mutta ei kovin jouluista, Viime talven 20 sentin lumikerrokseen verrattuna siis tosi erilaista. Myllysillan punaiset valot saivat kyllä ihastusta, jouluisetkin olivat. Eipä kulkenut kovin kevyesti lenkki, kun vatsassa tuntui joulun herkut – mutta mielelle teki todella hyvää. Sitten vielä kotona kahvakuulaa niin siitä on hyvä aloittaa arki.

Ellan vihko2Pääsin pohtimaan omaa äitiyttäni, kun toivelahjana kirjoitin lahjaksi reseptejä mustakantiseen vihkoon. Olipa muistorikasta, mutta mukavaa ja samalla aika ainutlaatuista, kun nuori aikuinen osaa arvostaa tällaista. Omalla äidilläni on myös mustakantinen vihko, samoin minulla – samanlaista siis toivottiin.  Omia reseptejä selatessa huomasin nuorena vaimona osanneeni tehdä juhlaa ihan kaikesta – ei juhlaa ilman uutta reseptiä ja silloin juhlittiin jopa Turunpäivää. Lukuisia reseptejä, joiden vieressä oli maininta mihin juhlaan sitä oli valmistettu.  Silloin ei mistään juhlarutiinista tingitty vaan kaikki tehtiin täysillä – rairuohosta ystävänpäivään. Nyt olen melko paljon ”huonompi äiti” – minimalistisen jouluni kanssa. Omat lapseni eivät noista nuoren vaimon innokkuuksista ole paljoa saaneet nauttia, vaan tarmoni olen kyllä suureksi osaksi käyttänyt uusperheen alkuvuosina. Tavallaan siis melko sääli – vai onko? Tuolloin liinavaatteeni olivat myöskin virheettömässä pinossa ja lakanani olivat aina mankeloidut tai silitetyt. Kenkien tuli olla suorassa rivissä ja tiskikoneessakin tavoittelin tiettyä järjestystä, niin ja paljon muuta vastaavaa. Sainko kiitosta ponnisteluista – enpä tainnut, itsestään selvyyksinä pidettiin. Nyt on tyylini rennompi – ihan kaikessa ja osittain kyllä pakostakin, mutta liinavaatekomeroon ei saa katsoa.  Rennosti mennään nyt siten kun hyvältä tuntuu, mutta monet kakut ja rairuohot jää laittamatta, samoin kengätkin saattavat pursua paikoiltaan. Kattaukset ovat vailla krumeluureja ja pöytähopeita, mutta hyvin on pärjätty. Lapsilla onkin nyt sitten välillä hyviä ideoita – Äiti, jos tiskikoneessa ruokailuvälineet lajiteltaisiin koriin niin tyhjentäminen nopeutuisi. Samanlainen idea minulta ei saisi yhtä suurta kannatusta, tiedän kokemuksesta. Olenko siis huonompi äiti – ehken, mutta kovin erilainen kuin se nuori vaimo. Mustakantinen vihko on nyt annettu lahjaksi ja kovin oli mieleinen lahja saajalle. Löytyyhän sieltä ne tutut herkut lempipannarista teeleipään, joihin hän lapsuudessa tottui.

Joulun juhlista on mukava kiittää ja samalla ajattelen onnekkuuttani kun voin viettää tätäkin juhlaa tavallani… ilman muiden asettamia vaatimuksia.  Mukavat joulunpyhät ja kiitos läheiset, ootte ihkuja!

Hyvää Joulua!

joulukalenteri irtiHyvät Ystävät! Oikein Hyvää Joulua ja rauhaisia välipäiviä vuoden loppuun. Menestyksekästä ja Onnellista Uutta Vuotta 2014 !

Rauhoitumme joulunviettoon kukin tavallamme – suomalaiseen tyyliin useimmat perheittemme keskellä. Toivottavasti kaikilla on rohkeutta nähdä perhe niin isona ympyrä kuin hyvältä tuntuu. Joulun sanoma puhuu rakkaudesta, lämmöstä, läheisyydestä, hyvästä tahdosta ja onnellisuudesta… pidetään tuo mielessä niin kaikilla on hyvä mieli!

Sitten lähestymmekin tilinpäätöksen aikaa eli vuoden vaihdetta… minulla jo raksuttaa menneet ja tulevat, uuden vuoden lupaukset ja menneen vuoden opit,  mutta nyt ei vielä ole niiden aika. Nyt rauhoitumme joulun viettoon… Hyvää joulua!

Joulukalenteriarvonta päättyy aattona klo 12, vielä on muutama tunti aikaa tykätä tai seurata blogia, niin sitten olet mukana arvonnassa

Innovatiivinen kyllästyjä on nyt silmäalusten kimpussa… sinunko?

Olenko kyllästyjä, kun kaipaan kokoajan uutta ja erillaista työhöni? Innovatiivinen kuulostaa paremmalta vaikka rehellisesti sanoen kyllästyjäkin kuvaa minua oikein hyvin. Kosmetologin työssä on  uudistumisen mahdollisuudet erinomaiset – kaavoihin kangistuminen on mahdotonta.

On joulu viikko ja minullakin on paljon jouluun liittyviä valmisteluja, vaikka tänä jouluna loikinkin yli siitä missä rima on alhaalla. Vietämmehän minimalistista joulua ja tämähän on se yltäkylläisyyden vastakohtajuhla. Joulun läheisyydestä huolimatta, on minusta mukava kokeilla uusia hoitomuotoja.

silmänympäryshoito, nainen 17.12.13Saimme hoitolaan koekäyttöön Eye Care Systemin mikrovirta – silmänympärys-hoitolaitteen. Hoidolla kerrotaan olevan erinomaisia vaikutuksia silmänalueen juonteisiin, silmäpusseihin, tummiin silmänalusiin ja pintaryppyihin.  Samana päivänä sain yhden naisasiakkaamme kokeilemaan tuota laitetta kynsihoidon aikana. Hoito kestää vain 25 minuuttia ja se aiheuttaa vain pientä tuntemusta silmän ympärillä. Hoidon päätyttyä silmäympärysiho oli hieman punoittava, mutta asiakas jatkoi vielä ripsihuoltoon ja hänen vapauduttuaan sieltä otin kuvat. Mukava muutos, ihan silmin havaittava. Tästä innostuttuani soitin eräälle  miesasiakkaalleni ja houkuttelin hänet tulemaan myös kokeilemaan hoitoa. Hän oli hieman erimieltä siitä, onko imartelevaa, että muistan hänet silmäpusseista – mutta innostui kuitenkin hoidosta. Teemme hänelle kaksi hoitoa ja huomenna saankin sitten hänestä,  kahden hoidon jälkeen kuvat – odotan jännityksellä!

Varmasti laitteessa on vaikutusta, mutta haluaisin vielä kokeilla sitä oikein tummille silmänalusille ja turvonneille silmänalusille (nesteiset silmäpussit). Mikäli sinulla on tuollaiset tummat tai turvonneet ja ehtisit hoitoon tällä viikolla tai välipäivinä niin ota yhteyttä minuun 0400-906758.

Kiireen keskeltä, mutta innostuneena,  tsemppiä kaikille!

Voimaa, rakkautta ja hyvää tahtoa joulualusviikolle!

Viimeinen viikko alkamassa ennen joulua… luvassa on kiireisiä puuhia iloisen perhejuhlan eteen. Mistä ammentaisi voimaa ja rakkautta sekä hyvää tahtoa kaikille joulun järjestäjille ja juhlijoille?

Itselleni  voimaa tulee rauhasta – rauhaa voi tuntea lämpimien läheisten ystävyydestä, lasten kanssa rakkaudesta tai sitten… minulle rauhaa tuo useimmiten yksinäisyys. Se olemisen valinnan vapaus ja omiin juttuihin keskittymisen mahdollisuus, joka yksinäisyydessä piilee on melkoinen rauhan lähde. Silloin syntyy hyviä päätöksiä ja näkee hiukan kauemmas, lähelle katsomalla kun on kovin helppoa kompastua…

Minulta usein kysytty miksi viihdyn yksin myös merellä ja vaikeahan tuota onkin selittää. Lueskelin viikonloppuna vanhoja kirjoituksiani ja huomasin selittäneeni yksinpurjehdusta kovin tunteella, mutta ”oikein” purjehdusblogissani, jota pidin kesällä 2012… tässäpä lainaus tuosta tekstistä. ”Kokemusrikkaan loman päättämien yksinäiseen viikkoon merellä, on ihan täydellistä. Olin siis merellä, veljeäni lainaten, maailman parhaassa seurassa viikon. On asioita joita ei voi jakaa, eikä pukea sanoiksi, asian kärsimättä.  Yksinäisen viikon voisi varmasti jakaa täydellisesti samoin ajattelevan kanssa, joka myös uskaltaa luottaa fiilikseen ja heittäytyä hetkeen. Jolle meri on virikkeistä paras ja joka viihtyäkseen ei tarvise viihdyttäjää/ seuraa. Silloin ei selitellä, ei avata yhtään keskustelua ” mihin perustuu?”, mennään kun tuntuu siltä ja vaikka päivä lopuisi niin lainataan yöstä tai sitten vaan ollaan, syödään kun on nälkä, ollaan tunteja ihan hiljaa tai sitten avataan ääntä tuulen kanssa samaan tahtiin tai itketään, tietämättä mitä itketään. Luetaan kirjoja, kuunnellaan stereoita liian lujaa tai yöllä ihan hiljaa rakkauslauluja ruotsiksi. Saunotaan yöllä ja päivällä, jutellaan itsekseen tai lokille ja saadaan lintu ehkä säälistä istumaan tutka-antennin päälle hetkeksi. Mietitään elämää, arkea ja juhlaa, menneitä ja nykyisiä, tulevaisuutta. Silloin on lupa olla se tylsä, ylivilkas, rohkea, pelokas, vahva, heikko, surullinen, sairaan taitava, kaikkivoipa, yksinäinen oma itsensä eli seuraihmisenä aika hankala tapaus.

Toivon kaikilla olevan se joku keino, tapa, ihminen tai vaikka toiminta, jonka avulla saa kokea rauhaa ja rauhoittumista ja samalla voimaantumista. Sitä nyt tarvitsemme joulukiireisiimme – voimaa, rakkautta ja hyvää tahtoahan meillä jo on – eikö?

alopecianainen 11.13Nyt hiukan töihin ja viime viikolle… sain tavata uudestaan tuon asiakkaani, jolta on lähtenyt kaikki hiukset alopecia myötä. Kuukausi sitten suunnittelimme hänelle uuden hiusmallin eli sängen päähän pigmentoimalla. Nyt tapasimme vahvistuksen merkeissä ja samalla kuulin hänen mietteitä. Suunnitelmiin tuli muutoksi, mutta niin varauduimmekin. Otsalinjasta tuli nyt klassisempi ja muutenkin jyrkkälinjaisuutta pehmennettiin. Lopputulos oli minunkin mielestäni hyvä ja asiakkaan mielestä parempi mitä hän odottikaan. Kuvassa näkyy vielä punoitusta ja pigmenttikin on epätasaisen näköistä, mutta tasoittumisen jälkeen tulee ”sänki” olemaan virheetön. Olipa mukava toivottaa asiakkaalle hyvät joulut ja mukavat aurinkolomat, heidän lähtiessä lämpimään. Helteessä jää nyt varmasti peruukki laittamatta päähän ja eihän tarvitsekkaan…pigmentoitu pää näyttää hyvälle.

Joulukalenterista muistutan vielä, että kaikki hoidot on varattavissa vuoden loppuun ja hoito voi sitten olla ensi vuoden puolella. Vain muutamissa hoitoaika on rajoitettu joulukuuhun. Nettiajanvarauksessa joulukalenterihoidot löytyvät listalta ekana.

Nyt töihin… oikein mukavaa viikkoa kaikille!!

Ps. Jos ette vielä huomanneet klikata tuota edellisen Verotekstin kuvaketta niin tehkää se nyt. Verottaja siellä kertoo nasevasti piirroksin omasta toiminnastaan ja tavoitteistaan…

Verovelkarekisteri, pikavippirekisteri vai kaverille velkaa -rekisteri?

sinulle vero.fiRekisterit lisäämässä yhteiskunnallista avoimuutta ja läpinäkyvyyttä – vai?

Verovelkarekisteri on verottajan apuna harmaantalouden ehkäisyssä… olenko nyt käsittänyt koko termin harmaa talous jotenkin väärin?

Eikö harmaaksi taloudeksi kutsuta juuri tuota verottajan selän takana tehtyä työtä, siis sitä josta ei veroja makseta lainkaan. Miten siitä voi syntyä verovelkaa? Käsittääkseni harmaan talouden työstä jää niin työnantajakulut kuin 24 prosentin arvonlisäverokin maksamatta… miten siis ihmeessä yritys, joka teettää harmaata tai pimeää työtä, tuohon syntisten yrittäjien listaan joutuisi. Itseasiassa minusta oikeastaan päinvastoin… eikö tuolla listalla saada juuri aikaan tilanne, jossa yrittäjä saatetaan ajaa pimeään työhön? Jos verovelkaa on jo pohjalla ja samoin maksuvaikeuksia toimittajille ja kanssa yrittäjille niin hyvän diilin vastaanottaminen, jolla velkataakkaa voisi pienentää, mutta verovelka kasvaisi, vaikka hetkellisestikin (alv:n vuoksi), saattaa olla kannattamatonta ottaa vastaan – ainakaan rehdisti. Olenko ainoa joka näkee asian näin?

Mielestäni verottajan tai siis yhteiskunnan tulee kaikin tavoin tukea yrittäjiä ja oikeasti verottajan tulisi hyväksyä tilanne, että jos yrittäjällä on maksuvaikeuksia niin verottaja odottaa rahojaan. Mielestäni tavarantoimittajat ja kanssa yrittäjät tarvitsevat maksunsa yhtä kipeästi kuin velkainen yrittäjäkin. Kuka jää maksajaksi jos yrittäjä väsyy tai jos tuo rekisteri ajaa yrityksen konkurssiin – verottaja ei silloin ole ensimmäisenä saajien listalla ja loppuu myös se kaikki pienikin verotulo. Kenen etu….hyvät päättäjät? Tämän rekisterin voimaan tultua, kannattaa kaikkien yritysten suuret muutokset tehdä konkurssin kautta. Verovelkahan jää silloin usein verottajan tappioksi. Itse yritysrakennetta tänä kesänä muuttaneena, tiedän ettei kuukaudet muutoksen jälkeen ole helppoja. Tulot ovat hetkellisesti paljon pienemmät kuin taantuvasti maksettavat verot ja muut maksut – jos yrittäjä on siis epävarma muutoksen aiheuttamasta tulonmenetyksestä ja pelkää siis joutuvansa ko.nolausrekisteriin, niin hallittu konkurssi on parempi vaihtoehto.

Ehdotan sitten, että jos maksuvaikeuksellisia ja yrittäviäkin luusereita saa kerran yhteiskunnassamme julkisilla listoilla nolata, niin listataan ja nolataan sitten tasapuolisesti kaikki maksuvaikeukselliset ja tilapäisestikin epäonnistuneet. Seuraavat listat on ainakin mielessäni ja yksityishenkilöillä tuon nolausrajan tulee toki olla melkoisesti alempi, sillä viiden tonnin verovelka syntyy pienellekin yritykselle kuukaudessa. Miten siis olisi…

Vuokrarästirekisteri (rästissä vuokria 1500 euroa), vuokranantajana olisin tästä hyvin iloinen ja tietäisin kenelle en koskaan asuntoani vuokraisi. Pikavippirekisteri (vipattuna 2000 euroa), kenen täytyy kuukauden tulot vipata? – ei ole asiat kunnossa. Pitkäaikaistyöttömien nolausrekisteri. Ulosottorekisteri niistä luusereista ketkä ovat joutunut ulosottoon eli saaneet laskun ulosottoviranomaiselta. Tässä ei summalla ole mitää merkitystä – ulosottoonhan ei ketään asioitaan hoitava voi vahingossakaan joutua – eihän? Kaverille velkaa – rekisteri, sehän vasta olisi tarpeellinen…tietäisin kenelle en antaisi luottoa kukkaron kadottua pikkujoulun juhlinnassa. Tässähän näitä ja aivoriihellä muutama kymmenen lisää hyvinkin nopeasti. Sitten vaan listat nettiin kaikille tiedoksi. Näillä listoilla voisimme seurata kaikkien yksilöiden yhteiskunnallisten ja muiden velvoitteiden täyttymistä sekä edistää yhteiskunnallista avoimuutta ja läpinäkyvyyttä – kohtuullista, eikö?

Kaikille, joilla on aikaa klikata tuota verohallinnon Sinulle kuva niin suosittelen – siellä kuulemme kahden minuutin ajan YouTube-videolla verottajan ajatuksia palveluistaan ja tavoitteistaan… muille tässä tiivistys.

Verohallinnollamme on neljä tavoitetta, joista ensimmäinen on, että verotus on kaikille vaivatonta. Seuraavana verotus ponnistelee sen eteen, että asiakkaat onnistuvat, myös yrittäjinä – näin mainitaan. He mainitsevat myös olevansa meidän puolella. Kolmantena tavoitteena verotus muistuttaa, ehkä itseään, että verotuksen ytimessä on ihminen ja he uskovat meidän haluavan toimia oikein. Neljäntenä tavoitteena mainitaan verotuksen oikeuden mukaisuuden edistäminen. Meidän Verotus haluaa olla yksi maailman parhaista!

Verotuksen halu olla yksi maailman parhaista, tilanteessa, jossa heidän itse laatimistaan tavoitteistaan kaksi neljästä jää toteutumatta, tuntuu todella kornilta. Tämä verovelkarekisteri on taas yksi osoitus yrittäjien epäoikeudenmukaisesta kohtelusta verottajan taholta ja samalla lauseelta, jossa verottaja kertoo ponnistelevansa sen eteen, että asiakkaamme onnistuvat – yrittäjinä – on pohja pois!

Tämän yrittäjävuodatuksen jälkeen en voi kuin todeta… Kiitos asiakkaat, ilman teitä en jaksaisi – olette paras osa työssäni, ehdottomasti!

Lue verovelkarekisteristä: http://www.vero.fi/fi FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Uutisia/Verovelkarekisteri_otetaan_kayttoon_vuod(30374)

Rakastan sinua… ja itseäni!

sydanHei rakkaat blogin lukijat! Ollaan joulukuussa ja suuren kristillisen rakkauden juhlan merkkipäivät ovat lähellä. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän jaksan ymmärtää kaikkea hössötystä tuon päivän ympärillä. Rakkaus on varmasti aivan jotain muuta…

Rakastan sinua kuultuna englanniksi, I love you, ei varmastikaan säväytä – varsinkin jos tuo rakkauden lause tulee kuulluksi ennenkuin olet ehtinyt kertoa mitään sinusta itsestä. I love you – vaatii myös tekoja ja arkea ollaksen uskottava.

Tykkään sinusta on minulta paljon sanottu, mutta noiden sanojen arvo rakkauden markkinoilla on ilmeisen pieni. Vaikka itseltäni tuo ei helposti lohkea, niin taitaa tuo lausahdus kuitenkin muille merkitä jotain sietämisen ja siedettävyyden rajamaastossa olevaa, jotakin joka kuitenkin  on kaukana todellisista syvistä tunteista ja vilpittömyydestä. Meillä suomalaisilla on niin kovin monta sanaa kiertämään tuo pelottava rakastan sinua – lause, ettei tuota rakastan – sanaa oikeastaan tarvitse edes käyttää. Tiedän kuitenkin, ettei ole True Loven voittanutta ja silloin vain sanoilla suomeksi on merkitystä – jaksan siis odottaa ihan oikeaa tunnetta, oikeasta syystä… enhän juo korvikekahviakaan!

Nelson Mandela on kuollut, samoin Paul Walker… lapsilleni tuo jälkimmäinen tuntui aluksi melkoiselta menetykseltä – jäihän seuravan leffan filmaustyöt täysin kesken. Aamuinen perhehetki – haluan kertoa teille Nelson Mandelasta – sai lapseni hiljentymään. Voisimmeko kaikki toimia oikeustaistelijoina vastaavassa tilanteessa… ei, meidän ei tarvitse, koska missään meidän lähellä ei asiat ole noin huonosti. Voimme kuitenkin muistaa, että sisimmiltään lähimmäinen on kuin me – ei sen kummempi. Lapseni kommentoi kerran kauniisti erilaisista ihmisistä kerrottuani taas tositarinan, rasismista tummien ihmisten kohdalla. Hänen mielestään voisimme olla kateellisia mustille heidän ihostaan… oma atoopikkoni kärsii kovasti ihon kuivumisesta ja tuo tummaihoinen koulukaveri kertoi, ettei ole koskaan kärsinyt ihon kutinasta. Lapseni valitsisi siis mieluummin tuon tummaihoisen ihon… jos valinta siis olisi hänen kädessään.

Jouluun voisimme liittää rakkauden läheisiämme kohtaan ja samalla pohtia tasa-arvoisuuden toteutumista – emmehän syyllisty luokittelemaan ihmistä ulkoisilla arvoilla. Rakkaus  itseään kohtaan on kuitenkin lopulta tärkeintä – voimme esittää rakastavamme vaikka joulupukkia, mutta ellemme tunnista omaa arvoamme niin kaikki muu rakkaus on mitätöntä. Hyvät ystävät – rakkauden nälässämme ei tule hyväksyä loukkauksia tai arvottomuuden osoituksia, välinpitämättömyyttä tai selityksiä vailla todellisuutta. Rakkautta joko on tai sitten ei – sitä tarvitse ymmärtää tai selittää..

Nyt joulukuun rauhaan ja läheistemme seuraan, itseämme unohtamatta…