Viimeinen viikko alkamassa ennen joulua… luvassa on kiireisiä puuhia iloisen perhejuhlan eteen. Mistä ammentaisi voimaa ja rakkautta sekä hyvää tahtoa kaikille joulun järjestäjille ja juhlijoille?
Itselleni voimaa tulee rauhasta – rauhaa voi tuntea lämpimien läheisten ystävyydestä, lasten kanssa rakkaudesta tai sitten… minulle rauhaa tuo useimmiten yksinäisyys. Se olemisen valinnan vapaus ja omiin juttuihin keskittymisen mahdollisuus, joka yksinäisyydessä piilee on melkoinen rauhan lähde. Silloin syntyy hyviä päätöksiä ja näkee hiukan kauemmas, lähelle katsomalla kun on kovin helppoa kompastua…
Minulta usein kysytty miksi viihdyn yksin myös merellä ja vaikeahan tuota onkin selittää. Lueskelin viikonloppuna vanhoja kirjoituksiani ja huomasin selittäneeni yksinpurjehdusta kovin tunteella, mutta ”oikein” purjehdusblogissani, jota pidin kesällä 2012… tässäpä lainaus tuosta tekstistä. ”Kokemusrikkaan loman päättämien yksinäiseen viikkoon merellä, on ihan täydellistä. Olin siis merellä, veljeäni lainaten, maailman parhaassa seurassa viikon. On asioita joita ei voi jakaa, eikä pukea sanoiksi, asian kärsimättä. Yksinäisen viikon voisi varmasti jakaa täydellisesti samoin ajattelevan kanssa, joka myös uskaltaa luottaa fiilikseen ja heittäytyä hetkeen. Jolle meri on virikkeistä paras ja joka viihtyäkseen ei tarvise viihdyttäjää/ seuraa. Silloin ei selitellä, ei avata yhtään keskustelua ” mihin perustuu?”, mennään kun tuntuu siltä ja vaikka päivä lopuisi niin lainataan yöstä tai sitten vaan ollaan, syödään kun on nälkä, ollaan tunteja ihan hiljaa tai sitten avataan ääntä tuulen kanssa samaan tahtiin tai itketään, tietämättä mitä itketään. Luetaan kirjoja, kuunnellaan stereoita liian lujaa tai yöllä ihan hiljaa rakkauslauluja ruotsiksi. Saunotaan yöllä ja päivällä, jutellaan itsekseen tai lokille ja saadaan lintu ehkä säälistä istumaan tutka-antennin päälle hetkeksi. Mietitään elämää, arkea ja juhlaa, menneitä ja nykyisiä, tulevaisuutta. Silloin on lupa olla se tylsä, ylivilkas, rohkea, pelokas, vahva, heikko, surullinen, sairaan taitava, kaikkivoipa, yksinäinen oma itsensä eli seuraihmisenä aika hankala tapaus.
Toivon kaikilla olevan se joku keino, tapa, ihminen tai vaikka toiminta, jonka avulla saa kokea rauhaa ja rauhoittumista ja samalla voimaantumista. Sitä nyt tarvitsemme joulukiireisiimme – voimaa, rakkautta ja hyvää tahtoahan meillä jo on – eikö?
Nyt hiukan töihin ja viime viikolle… sain tavata uudestaan tuon asiakkaani, jolta on lähtenyt kaikki hiukset alopecia myötä. Kuukausi sitten suunnittelimme hänelle uuden hiusmallin eli sängen päähän pigmentoimalla. Nyt tapasimme vahvistuksen merkeissä ja samalla kuulin hänen mietteitä. Suunnitelmiin tuli muutoksi, mutta niin varauduimmekin. Otsalinjasta tuli nyt klassisempi ja muutenkin jyrkkälinjaisuutta pehmennettiin. Lopputulos oli minunkin mielestäni hyvä ja asiakkaan mielestä parempi mitä hän odottikaan. Kuvassa näkyy vielä punoitusta ja pigmenttikin on epätasaisen näköistä, mutta tasoittumisen jälkeen tulee ”sänki” olemaan virheetön. Olipa mukava toivottaa asiakkaalle hyvät joulut ja mukavat aurinkolomat, heidän lähtiessä lämpimään. Helteessä jää nyt varmasti peruukki laittamatta päähän ja eihän tarvitsekkaan…pigmentoitu pää näyttää hyvälle.
Joulukalenterista muistutan vielä, että kaikki hoidot on varattavissa vuoden loppuun ja hoito voi sitten olla ensi vuoden puolella. Vain muutamissa hoitoaika on rajoitettu joulukuuhun. Nettiajanvarauksessa joulukalenterihoidot löytyvät listalta ekana.
Nyt töihin… oikein mukavaa viikkoa kaikille!!
Ps. Jos ette vielä huomanneet klikata tuota edellisen Verotekstin kuvaketta niin tehkää se nyt. Verottaja siellä kertoo nasevasti piirroksin omasta toiminnastaan ja tavoitteistaan…
Bravan blogi 