Rakkaudesta vartaloon… imusuonista ja verenkierrosta lakanoiden väliin!

Rakkaudesta vartaloon… nyt on pakko täydentää tuota viime öistä.  Rakkaasta ”lapsestani” jaksaisin kyllä jaaritella ummet ja lammet eli  vartalohoitojen syvyksiin voisin kyllä uppoutua ihan rakkaudesta….

Nyt kyllä on pakko kyselijöille hiukan vielä erotella elimistössä hyrrääviä nesteitä ja lähdetään sitten vaikka rakkausteemalla, niin kaikkien on hirveän helppo seurata mukana. Meillähän on tämä verenkierto, jossa sydämellä on pumpun rooli. Kun sitten näemme jotain rakasta, söpöä tai vaikka seksikästä niin pumppumme alkaa kiihdyttää tahtia ja näin veri hyrrää nopeammin koko kropassa  ja sitten tietysti jossain vielä erityisen nopeasti … siis vaikka poskissa, jos ne alkavat punoittaa. Verenkiertomme tärkein tehtävä on kuljettaa happea ja hiilidioksia elimistössä eli kun  haukomme henkeä ihastuksesta johonkin, niin keuhkojen tuuletus paranee… ei hätää emme saa happimyrkytystä, verenkiertomme hoitaa asian. Verenkierto kuljettaa myös monia muita tärkeitä aineita, vereen sitoutuneena, kudoksiin ja kudoksista pois. Lymfaneste kiertää myös koko vartalossa, mutta sillä ei ole tuota rakkaussymbolia eli pumppua ja siksi se ei myöskään reagoi samalla lailla meidän tunteiden tahtiin. Lymfasto saa potkunsa eli pumppausvoimansa sitä ympäröivästä kudoksesta ja siksi lihasten ja muun kudoksen jäntevyydellä on vaikutusta lymfasuoniston pumppuvoimaan. Hyvin toimiva lymfasuoni saa tukea ympäröivästä kudoksesta, mutta myös liialla pinkeydellä voidaan tuo heikko imusuoni staassata. Vaikka siis istuisimme ensi treffeillä jalat ristissä kauniisti, niin jotta pakaran imusuonisto ei staassaantuisi luovumme tuosta naisellisuudesta nopeasti, jopa rakastettujen nähden. Lymfasuoniston imunesteessä kulkee erilaisia aineita kudoksista verenkiertoon. Lymfasuonisto kulkee imusolmukkeiden eli filttereiden kautta, jotka poistavat lymfanesteestä mm. kudoksista tulleita taudinaiheuttajia, ennenkuin nuo joutuvat verenkiertoon.  Suonisto kuljettaaa myös rasva-aineita suolistosta suoliston lymfasuonien kautta… syötyämme siis noissa suoliston lymfasuonissa kulkee imeytynyttä rasvaa  eteenpäin kudoksiin. Tällä ei siis mitään tekemistä tunteiden kanssa! Noita elimistön putkistoja pohtiessa voi miettiä vielä putkien vahvuutta  – verisuonet ovat vahvoja ja paineenkestäviä, verenkohistessa siis tunteiden tahdissa putkistoissa voimme luotttaa noihin paineenkestaviin letkuihin ja miettiä sellaista kovaa verkolla vahvistettua muoviletkua… helpollahan sitä ei luttuun saa, onneksi. Voimme siis koeponnistaa niitä vaikka päivittäin.  Lymfasuoni tarvitsee hellempää herkkyyttä, riittäähän sen kiihdyttämiseen pelkkä sively alle sadan gramman painolla. Vatsan hively siis kiihdyttää lymfasuonia ja nyt löytyi siis yhdyskohtia rakkauteen. Nuo suonet eivät tykkää liiasta paineesta ja ne ovatkin kuin niitä lörppöjä puutarhaletkuja, jotka lapsetkin saavat painettua luttuun. Vältämme siis lihaskramppeja, paikallaan oloa, staattisia työasentoja ja jännitystiloja, jottei lymfasuonet luttaannu. Rentona vaan, hyvällä mielellä, iloisesti heilutellen tai vaikka hypellen eteenpäin niin lymfanesteet virtaa – onnellisesti.

Rakkaudesta vartaloon mennään siis eteenpäin arkipäivässä. Ehkä hiukan ”anti personal trainerina” suosittelen kaikille rääkkäyksen sijaan, annoksen rakkautta itseään kohtaan. Vaikka siis treenamme ja mietimme mitä syömme, puristamme hikeä, kohisutamme verenkiertoa ja häädämme selluliittia niin sitten on se toinen hetki – kädet omalle iholle ja vain kauniita ajatuksia. Lupaan vain positiivisia vaikutuksia ja nimenomaan sinne rakkauspuolelle ja vaikka lakanoiden väliin, sillä samoissa lakanoissa kannattaa olla vain hyvässä seurassa!