Varmaa on, ettei ihmisellä ole suurempaa ilon aihetta kuin vakaumus: Olen omalla alallani. Näin vaatimattomaksi osoittautuu onnen arvokas ratkaisu.
Rafael Koskimies
Lainaan viisaampia näin yrittäjäpäivän kunniaksi, tunne on kutakuinkin tuon tuntuinen. Matkallani etsin onnea ja tässä kiteytyy minulle työelämässä onni – yrittäjyys.
Minulle palkkatyökokemus on pitkälti terveydenhuoltoalalta ja sairaalasta, siellä kun seitsemän vuotta sairaanhoitajan työskentelin. Nyt kun mietin millaista meno siellä oli niin en ihmettele että sain idean siitä, että jotain muutakin täytyy elämässä olla. Paljon uutta ja hienoa on löytynyt ja asenteeni elämäänkin on muuttunut. Nyt kukaan ei katko työsopimusta koko ajan eikä määritä arvoani – alentaen. Toisaalta jos nyt istuisin sijaisten kesäpalaverissa, teho-osastolla, yhdessä muiden sijaisena toimivien kanssa (noin 25% koko osaston työvoimasta) ja kuulisin seuraavan lauseen esimieheltäni: ”Ellei työt näillä ehdoilla miellytä niin portilla on jonoa”. Reaktioni ei olisi alistuminen – ei vaikka kokisin kuten silloin eli olevani aloittelija tehohoitajana muiden jopa 11 vuotta teholla sijaisena toimivien rinnalla. Nyt nousisin ylös ja kehoittaisin muitakin tekemään niin, sillä esimiehen pitäisi kyllä ottaa tuo lause takaisin. Teho-osastolle kun ei portilta hoitajia pysty ottamaan eli ammattitaito opitaan kyllä käytännön työssä. Työsuhteiden katkominen oli myös arkipäivää ja sen myötä aamulla sai seistä osaston ovella kulkukortin toimimattomuuden vuoksi – minä olin tulossa työvuoroon vaikka minulla ei edes ollut työsopimusta voimassa. Vastaavassa tilanteessa ”nykyminäni” lähtisi kotiin ja vetäisi siellä peiton korville – ilmeisesti minulla ei ollutkaan töitä? Palkkatyöajasta mielikuvat eivät ole ruusuiset ja nämä muistot ovat vain palasia… toivoisin erityisesti, että esimiesten ammattitaito olisi tärkeää myös kunnallisessa puolella, ammattijohtaja ei ole huono juttu eikä myöskään tulosvastuu. Toivottavasti nykyään asiat on toisella tolalla ja hoitoalan työntekijät saa arvostusta myös esimiehiltä.
Palkkatyöaika on onneksi historiaa ja nyt jo kymmenen vuotta tätä kevyempää yrittäjätietä eteenpäin. Voisin vaihtaa päiviä ja hetkiä, mutta en kokonaisuutta. Olen kokenut työssäni suuria onnistumisia mutta myös pettymyksiä ja aina en ole jaksanut niinkin olisin toivonut. Kymmenen vuotta on tehnyt minusta kohtuullisen myös itselleni – saan myös olla jaksamatta, jos ei tunnu hyvältä. Kiitollisuutta yrittäjäelämässa koen erityisesti yrittäjäystävistä – ilman vertaistukea en aina olisi jaksanut. Yrittäjäpäivän on hyvä juhlapäivä ja vaikka ex-presidenttimme ei uskonut yrittäjäystävällisen yhteiskunnallinen olevan hyvä kaikille kansalaisille niin minä uskon – toisaalta minä vaihtaisin myös ”pakkoruotsin” ”pakkoyrittäjyyteen”. Yrittäjyys on rohkeutta, työntekemisen paloa ja uskoa huomiseen – ihan kaikkea sitä mitä yhteiskuntamme tarvitsee.
Tänään siis hyvä päivä shampanjalle ja vaahtokarkeille – tietysti erinomainen myös purjehtimiselle auringonlaskuun.
Bravan blogi 