Tunnelmia Tokiosta

Kauas on pitkä matka ja takaisin matkaa on aina ihan saman verran. Skin Candyn pilkkumekko vierailu Cosmo Tokiossa on onnistuneesti takana ja päivän mittainen kotimatka🛫on suoritettu, hyvä me!.  Utelias minäni on pannut parastaan koko messumatkan tutkimalla tätä kiinnostavaa ja erilaista kulttuuria. Japani on monin tavoin vahvasti aasialainen, mutta samalla melko länsimainen. Matkailijalle se vaikuttaa lempeältä ja siistiltä, mutta paikallisille jopa totiselta ja kurinalaiseltakin.

bmd

Öinen hiljainen kauniisti valaistu katu johtaa Tokio Sky Towerille

 

Tokion on rauhallinen ja siisti kymmenen miljoonan asukkaan kotikaupunki. Miljoonankaupungin hurjin humu ei näyttäytynyt meille, mutta toki jätimme kokeilematta metroon ahtautumisen ruuhka-aikana. Kaduille tuntui mahtuvan helposti kaikki, eikä Hongkongin kaltaista kävelen ylitsesi- tunnelmaa syntynyt lainkaan. Iltaisin liikkuessamme tuntui kaupunki hiljenevän pikku hiljaa ja lopulta suorastaan nukkuvan. Yhtenä iltana ehdin runsaan kymmenen kilometrin kävelylenkille kaupungin hiljeneville kaduille hämmastelemään turvallisuuden ja rauhallisuuden tuntua, samaa tunnelmaa vahvistivat talojen edessä olevat, jopa lukitsemattomat, polkupyörät. Kaikissa miljoonakaupungeissa ei myöhäiset illan tunnit yksin kulkevalle naiselle herätä tällaisia tunteita. Tokion huikaisevaa yövalaistusta pääsimme katsomaan hotellimme 24-kerroksen ravintolasta sekä Tokio Sky Towerista 350- kerroksen korkeudesta. Kaunista ja pysäyttavää ja tuntui myös kuin kaupunki jatkuisi loputtomiin. Tokion kaupunkikuvaan liittyy myös ylvään Fuji-tulivuoren lumihuippuinen profiili, joka korkeuksista näkyi hienosti.

bty

Ken tietää mitkä ovat nämä hullunkuriset korvakorut? ps. ei liity korviin mitenkään, japanilaisiin kyllä vahvasti

 

Ystävälliset ja kohteliaat japanilaiset hymyilevät ja kumartelevat suloisesti, hymyn huulilla laskematta. Uskottavuus ja kasvojen säilyttäminen on heille tärkeää, samalla he ovat ikäänkuin pahoillaan kaikesta. Yhteisön asettamien käytösnormien noudattaminen on tärkeää ja yksilöllisyys ei olekaan mitään tavoiteltavaa. Yhteisön ulkopuolelle sulkeminen onkin seuraus epäsopivasta käytöksestä.  Etiketin mukaista on myös karvanpoisto ja kaikiltä näkyviltä ihoalueilta karvaat onkin poistettu niin miehillä kuin  naisillakin. Katukuvassa näkyy vain vähäisesti maahanmuuttajien näköisiä kansalaisia ja vähäosaisia ei näkyvillä ole lainkaan. Japanilaiset nuoret solmivat avioliiton ja perustavat perheen keskimäärin yhä myöhemmin, kuten muissakin kehittyneissä maissa. Perhekoko on myös, varsinkin kaupungissa, samankaltaista eli 3 – 4 henkilöä. Avioerot kuitenkin ovat edelleen Japanissa harvinaisia ja tärkein syy tulkkimme mukaan tähän on naisten merkittävästi miehiä alhaisempi tulotaso. Konservatiiviset arvot näkyvät myös työnjaossa perheissä, sillä naiset tekevät edelleen valtaosan kotitöistä sekä hoitavat lapset.

bty

Näyttävät korvapuusteita, mutta ovat rapean ohueksi keksiksi paahdettuja mustekaloja

Japanilainen ruoka on kevyttä ja annoskoot ovat maltillisia, päivällismeny koostuukin helposti useista pienistä annoksista.  Japanilaisen keittiön tunnusomaisia aineksia ovat riisi, nuudelit, merenelävät, kana, erilaiset kasvikset ja sienet sekä tietysti soijakastike. Näitä aineksia yhdistelemällä kyllä syntyy onnistuneita makukokemuksia ja tietysti kaikki ruoka syödään sitten puikoilla. Nyt minulla on niin erinomaiset ”puikkoiluohjeet ja kokemus”, että harjoitukset jatkuvat kotona, pojat varmasti tykkäävät. Ravintoloista löytyi myös juomabuffetteja tyyliin 10€:lla 90 minuutin ajan juomaa omavalintaisesti listalta. Löysimme myös tältä listalta onnistuneita makuja. Sky Towerin ruoka- ja juomabuffetti tuntui sisältävän myös henkilökohtaisen tarjoilijan, joka yritti pitää meidän laseissa tasaisesti juotavaa. Ehdimme tehokkaina viivähtää hetken myös paikallisessa Karaoke-baarissa sekä ”lähiökuppilan”kaltaisessa tupakan tuoksuisessa juottolassa.

bty

Tokion ravintolan vessan oheistarpeissa tarjolla myös suunpesuaine

Mikä sitten on Japanin matkan helmi? Toivottavasti tämä ei ole epäkunnioittavasti sanottu, mutta minulle se on loistava vessakulttuuri. Miten usein olenkaan palannut matkalta pohtien kuinka monen vessanpytyn reunoja olen matkalla kuivannut ja puhdistanut voidakseni istua. Kiinan yleisissä vessoissa iloitsin jopa lattiareiästä, sillä sillä kykkiminen tuntui hygieenisemmältä. Japanin matkalla en löytänyt mitään kuivattavaa tai puhdistettavaan yhdenkään vessanpytyn istuimista. Istuessani puhtaille istuimille sain helposti mieleeni useita ihmisiä, jotka osaisivat arvostaa minun kanssani yhtä paljon tätä puhtautta. Kokonaisuudessaan  naistenhuoneet olivat aina siistejä ja hyvin hoidettuja. Ravintoloissa lavuaarin reunalla oli usein tarjolla erilaisia oheistarvikkeita kuten hammaslankaa ja pumpulipuikkoja. Lähes kaikkialla pyttyjen läheisyydessä olevista napeistä voi lisäksi valita kätevän alapesun tai vaikka ”yksityisyyttä” tai linnunlaulua. Todellakaan kylmäksi ei jättänyt myöskään messualueen vessojen lämmitetyt istuimet. Videoinnin arvoinen oli myös oven tahtiin aukeava pytyn kansi Sky Towerissa. Haluaisin tällaisen luxustoaletin myös kotiini, lämmitetyillä istuimilla ja linnunlaululla sekä aaltojen kohinalla, please.

Mieliinpainuva Tokio on kokemus ja matkakohde mitä voin suositella. Cosmo Tokion kauneusmessuista ajatukseni ovat samanlaiset, kiinnostava ja suositeltava kokemus. Messuista, karvanpoistosta ja kauneudenhoidosta Japanissa on tarinaa koottuna seuraavan blogitekstin verran. Palaamme siis 脱毛 eli  datsumön parissa.

Rentouttavaa vaalisunnuntaita kaikille!

 

 

Voisinpa olla pukin apuri

Kiireisen syksyn ja erityisesti tämän pimeän vuodenajan katkaisee aina yhtä ihanasti joulun humu.  Hurjasti hurmaantumattakin tuntuu hyvin kohtuulliselta keskeytykseltä tälläinen keskitalven piristys. Valoineen, lauluineen ja iloisine tunnelmineen on kuin tehty meitä pimeydessä tarpovia pohjoisen asukkaita varten.

DSC_0040

Bravan syyskausi on ollut täynnä myllerrystä – olemme kaataneet seiniä, asentaneet lattiaa, siirtäneet pyykkikeskuksen, rakentaneet seiniä, peittäneet oviaukkoja, tapetoineet, maalanneet, paklanneet, levitelleet siloitetta ja siivonneet pölyä sieltä ja täältä. Aistillisia ”elämysmatkoja” tarjoava huone ei ole valmistunut, mutta kannattaahan hyvää odottaa. Innovaatiomme kuitenkin elää ja palaa ja nyt hiomme jo liiketoimintasuunnitelmaa. Tästä olemme innoissamme, todellakin.

Lieneekö mahdollista saada joulutunnelmaa ilman jouluvaloja ja koristeita. Ilman sinne tänne säntäilyä ja jääkaapin täyteen ahtamista. Ilman kohtuuttoman pitkiä kauppajonoja ja tarpeettoman tavaran ostamista, ilman laatikkojen paistoa sekä tuntien keittiössä seisomista. Teen empiiristä tutkimusta miltä tällainen stressitön joulu tuntuu ja lapsenikin saavat olla mukana. Melko rauhallista on vielä teinien rintamalla, mutta johtuisikohan tuosta 50/50 asumisesta. Nyt on varmasti ruoho vihreämpää toisaalla. Tietoisuus aattoillan täydellisestä joulupöydästä, jonne saan istua vieraaksi, tekee tutkimuksesta helppoa. Joululleni on varma pelastus, jos se muuten tuntuu liukuvan käsistä.

Rohkeutta ratkaisuihin, elämään ja oman elämän hallintaan toivoisin kaikille joulupukilta. Samaan säkkiin voisi laittaa ison kourallisen ymmärrystä lähimmäisiä kohtaan, sillä aina emme tiedä missä toinen tarpoo. Onhan kantavalla alustalla kulkijoilla merkittävästi helpompaa kuin suossa rämpijöillä. Viimeisenä lahjasäkkiin voisi ripotella onnea ja iloa, joka ympäröisi kaiken muun täyttäen säkin. Jos voisin niin tällaisiä säkkejä jakaisin, pukin apurina🎅🤗

Onnellista Joulua rakas perhe,  rakkaat ystävät ja asiakkaat sekä tuntemattomat! Nautitaan ja iloitaan, nyt on sen aika.

img1513993832111

Rakas Suomi tänään 100 vuotta

dav

dav

Miten totta onkaan, että tarvitsee mennä kauas nähdäkseen lähelle. Matkailu on avartanut maailmankuvaani siinä, että asiat joita Suomessa pitää itsestäänselvyytenä saa arvon.

Meillä on mahdollisuus ihmisten väliseen tasavertaisuuteen  ja  samanarvoisuuteen sukupuolen, seksuaalisuuden, ihonvärin tai syntyperän osalta. Arvostan yhteiskunnallista avarakatseisuutta jossa jokainen voi olla oma itsensä ja tämän heijastumista yksilötasolle. Erilaisten ihmisten kohtaaminen arvokkaina on meille luonnollista.  Harvoissa maailman maissa voidaakin hallitustasolla käyttää energiaa keskusteluun sukupuolineutraalista kohtelusta. Samoin kuin yksilötasolla kummastella miksi tyttö istuu ja poika seisoo kaupan kuvastossa tai miksi vain pojalla on avaruusasu päällä. Osallistumatta tähän keskusteluun toivoisin ymmärrettävän keskustelun kornius kun sitä katsotaan globaaleista mittasuhteista. Jään miettimään voisiko meidän selvästi ylimääräista tasa-arvo voimavaraa lähettää maailman naisten avuksi?

Minulla on mahdollisuus naisena yrittää ja omistaa yritys, pyörittää omaa perhettä ja olla perheen pää, hoitaa omia pankkiasioita ja varallisuutta.  Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin sekä optio opiskeluun.  Kovin monissa maissa yksinhuoltajaäiti ei voisi itsenäisesti yrittää, hoitaa perhettä ja samalla kouluttautua.

Meillä on mahdollisuus rehellisyyteen ja avoimuuteen niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisesti. Minulla on mahdollisuus sanoa mitä ajattelen ja sallin sen myös toisille. Usein voin luottaa vastapuolen kertomaan, koska meillä rehellisyys on tärkeä arvo niin ihmissuhteissa kuin yhteiskunnallisestikin. Yhteiskunnassamme asioista kerrotaan totuudenmukaisesti ja aikoinaan alakouluikäisten lastenikin oli jo mahdollisuus ymmärtää valtiovelkakäsitettä. Keskustelukulttuurissamme on mahdollista sanoa EI. Emme siis pue sitä myönteiseen kieltolauseeseen, kuten naapurimaassamme jossa ”kyllä, mutta…” lauseen loppuselitys pitää kuunnella tarkkaan. Samoin tapanamme ei ole sulkea luuria siinä kohden kun pitäisi kieltää asia tai tunnustaa virhe.

Minulla on mahdollisuus liikkua ulkona, naisena, yksin, iltayön pimeinä tunteina lenkkivetimissä. Monessa maassa jäisi kaupungin ylle laskeutuva yön sininen taivas minulta ihailematta ellei seurassani olisi mieshenkilö. Lenkille en myöskään ehtisi lainkaan, sillä aina on pimeää kun lopetan työt. Kaikissa maailman maissa en edes saisi kuntoilla julkisesti, koska naiset eivät niin tee.

Sinivalkoinen Suomi on minulle siis monien mahdollisuuksien maa. Suomen rakentajille suuri KIITOS, sillä kasvaminen tällaiseksi avaramieliseksi yhteiskunnaksi  ei ole ollut helppoa. Satavuotiaan itsevarmuudella voimme nyt pitää huolen Suomen tulevaisuudesta maana, jossa rehellisyys, tasavertaisuus, yksilön mahdollisuudet ovat turvattu.

dav

Onnea SUOMI 100 VUOTTA ja Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

Elämää pilkkumekon matkassa…

davTaas mennään kohti taivasta ✈Skin Candyn matkassa. Käsimatkatavara on piukassa punaista ja pilkullista vaatetta sekä makeaa punaraidallista Mariannea. Tällä kertaa myös matkalaukku on täynnä makeaa, likimain 20 kg verran. Toivottavasti pääsemme onnellisesti illaksi Jekaterinburgiin ja huomenna voinkin Candäillä asiakkaita Ural Beauty ammattilaismessuilla.

mde

Viime viikolla pyörähtelin pilkkumekossa Jyväskylässä, Kosmetologiyhdistyksen messuilla.  Ammattilaisten tapaaminen on aina mielenkiintoista ja tietysti erityisesti kun kohtaan karvanpoisto kolleegoja.  Monenlaisia työtapoja,  ongelmia, onnistumisia ja turhautumisiakin tuli pohdittua.  Monen monta käden asentoa ja tuotevalintaa tuli yhdessä katsottua ja Xylitolin saloihin sukellettua. Meitä kosmetologeja on moneksi ja hyvä niin, sillä niin on asiakkaitakin. Käsityöläisyys ja sydämellä tekeminen yhdistää kuitenkin meitä kaikkia.

Itsevalitun, kiireisen ja jatkuvasti muuttuvan arkeni keskellä havahdun nykyään liian usein todellisuuteen, ettei tällaisen elämän mahdollisuus ole itsestään selvyys. Murto-osa eräiden asiakkaitteni sairauksista riittäisi lopettamaan tällaisen säntäilyn. Samanlaisia havaintoja tuntuu tehneen vanhempi lapsistani, jonka kanssa pähkäilemme jatko-opintojen parissa. Tiedämme, että mahdollisuus valita on. etuoikeus. Kiitollisuus on saanut hänet suunnittelemaan kiitos-puhetta peruskoulun päätöshetkeen. Mahtavia ”tyyppejä” kuulema heidän koulussa. Mahtavia tyyppejä on myös minun elämässä ja eräille sitkeille,  haluaisin lähettää erityistä viikinkivoimaa arjessa jaksamiseen.

davSateinen ja luminen Moskovan lentokenttä,  jossa koneesta asemalle ajellaan useita kilometriä.

Tämänkin matkan onnistuminen vaati joustoa asiakkailtani.  Kiitos kaikille❤. Mita täältä tuliaisena hoitolaan on vielä epäselvää,  mutta yhtä kokemusta rikkaampi olen varmasti tämän pilkkumekko pyörähtelyn jälkeen.

Mukavaa viikkoa kaikille!

 

 

Kiireiden keskellä- nostaisinko jalkaa kaasulta?

Tämä viikko on ollut yhtä menoa ja meininkiä – tuntuu että olen ollut enemmän menossa kuin jossain paikallaan. Vaudikkaan päätöksen viikolle antoi Skin Candy koulutus Oulussa. Aivan ihanat, innostuneet ja taidokkaat kurssilaiset kruunasivat viikkoni. Kuvissa otteita kurssilaisten työstä -nämäkö ensikertaa sokeroimassa? Erityiskiitos myös VR:lle rauhaisasta matkasta. Kun säntäsin torstaina pitkästä päivästä, puolen tunnin kotipyrähdyksen jälkeen yöjunaan, oli takki tyhjä. Hämmentävän rauhaisa juna ja makuuvaunu, jossa tiesin voivani loikoilla seuraavat 10,5 tuntia (!!!) tuntuivat luxukselta.  Oikeasti siinä minä sitten loikoilin, koko annetun ajan, jopa kiitollisena. Täydellistä on kun koulutuksen päätteeksi pääsen vielä illaksi kotiin, VR:n pehmeällä kyydillä.

Elän elämääni, jossa on paljon tekemistä – asiakaspalvelua, hoitoja, tuotekehittelyä, hoitojen testausta, kouluttamista, messumatkoja, remonttia, kotitöitä, lasten asioiden hoitoa, sähköposteja, verkkotaitojen opiskelua, kodin kunnostusta, veneen laittoa, sauvakävelyä, kuitteja ja laskuja, ihmissuhteita… elämäni saa kuulema jotkut hengästymään pelkästä kuuntelemisesta.

Rakastan elämääni, jossa on täysillä elämisen tunnelma. Parasta on monipuoliset työtehtävät, vaihtelevat päivät ja ihanat asiakkaat sekä kirjava kerho työkumppaneita, joiden joukossa mahtavia tyyppejä, enemmän kuin ehkä ansaitsen. Tälläkin viikolla olen tehnyt 14 tuntisen työpäivän, jonka päätteeksi vielä nopeasti käväisin veneellä, sydänyön tunteina. Kouluttanut suomeksi ja ruotsiksi, etsinyt ”viikingille vaatteita”, pigmentoinut, injektoinut, candännyt, opiskellut ja tehnyt remonttia. Hoitolapäivästä voin hypätä suoraa venepuuhiin tai hoitolaremonttiin. Koulutuspäivänkin jälkeen hoidan vielä mielelläni asiakkaita tai sitten voin suihkia meneemään, ulkona, pilkkopimeässä…

8A291888@57E26712.FB4E0159-1 (2)Ikuinen kapinallinenko minussa huutaa vai omien rajojen kokeilija, hullu työnrakastaja vai työhön pakenija, tavoitteettomasti säntäilijä vai saavuttamattoman tavoittelija… aivan sama miten tämä määritellään, jos itsestäni tuntuu hyvältä. Meitä kaikkia kun ei ole luotu samalla muotilla ja minä olenkin löytänyt melko voimakkaan sisäisen viikinkini. Mieleni tekee levolliseksi ja täysin arvosteluja vastaanottamattomaksi tunne, että elän juuri itseni näköistä elämää ja tavalla, jossa olen rehellisempi itselleni kuin ehkä koskaan. Mielenrauha saa minut hymyilemään ja hulluinpana hetkenä jopa nauramaan, itselleni.

 

Ja siitä kaasusta? Ei, en nosta – en vaikka joskus väsyttää. Itseasiassa, rehellisesti tuntuu, että tarvittaessa voisin polkaista tuota poljinta vieläkin hiukan syvempään ja erityisen intensiivisesti.

Lue loppuun

Sammaloituminen estetty…

IMG-20170702-WA0000Pihanurmen hoidossa sammaloitumisen estäminen on esteettinen juttu, vihreän terhakka nurmikko ilman sammalpeitettä koetaan kauniiksi. Sammaloitumisen estämisessä on tärkeää kuulema estää happamoituminen ja tiivistyminen, sillä silloin maa lakkaa hengittämästä. Hengetön nurmikko kuulostaa todellakin surulliselta ja siksi kannattaa jopa lannoittaa, hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vierivään kiveen ei sammal tartu – ei vaikka kivi on kuinka tiivis ja hengittämätön. Liikkeelläkin on siis merkitystä, sammaloitumisenkin kannalta.

Liikkuva, vähähapokas ja hengittävä minä ei myöskään ehdi vihertyä. Syvään hengitys onkin välillä tarpeen, jotta taas jaksaa juosta. Meille kaikille on tärkeää välillä hengähtää ja heilutella itseään vaikka tuulen tahtiin, jotta tiivistyminen estyy.  Hetken kun katsoo maailmaa vaikka ylösalaisin huomaa kyllä happojen kadonneen. Maailma on hassun näköinen toisinpäin ja erityisen hauskalta näytän minä, pää jalkojen välissä. Kaiken työn ja touhun keskellä on hyvä muistaa, että hengettöminä ei meistäkään ole mitään iloa kenellekkään, vaikka elossa olisimmekin.

Nautitaan kesästä, auringosta🌞 ja hengittämisestä – lennetään vertauskuvallisesti välillä tuulen matkaan ja etsitään jotain, mikä joskus pääsi karkuun. Merkityksellistä ei ole edes löytää vaan kokea onnellinen etsintä.

Lähestyvän lomani kynnyksellä suunnittelimme jo hoitolan uutta syksyä – ”nyt kaatuu seinät” teemalla aloitamme siis elokuun. Suurten suunnitelmien juuria miettiessäni löysin vanhasta blogitekstistäni jotain, joka sopii niin syksyn uutuuksiin kuin nyt kaikille, loman kynnyksellä💗.

Rakkaudesta vartaloon mennään siis eteenpäin arkipäivässä. Ehkä hiukan ”anti personal trainerina” suosittelen kaikille rääkkäyksen sijaan, annoksen rakkautta itseään kohtaan. Vaikka siis treenamme ja mietimme mitä syömme, puristamme hikeä, kohisutamme verenkiertoa ja häädämme selluliittia niin sitten on se toinen hetki – kädet omalle iholle ja vain kauniita ajatuksia. Lupaan vain positiivisia vaikutuksia ja nimenomaan sinne rakkauspuolelle ja vaikka lakanoiden väliin, sillä samoissa lakanoissa kannattaa olla vain hyvässä seurassa!

 

Mikäli haluat lukea tuon kirjoituksen kokonaan löydät sen tästä linkistä Rakkaudesta vartaloon.

Ihanaa alkanutta heinäkuuta ja tehkää jotain hullun hauskaa, jokainen…

 

Keskikesän juhlamme…

DSC_0121Keskikesän valoisuus oli seuranamme tänäkin koleana juhannuksena. Kesäiset auringon säteet tekevät niin hyvää mielelle ja sielulle, että koleudenkin voi melkein unohtaa. Voisipa tätä aurinkoa ladata talven varalle tai saisinpa ostaa tätä jostain varastosta keskitalvella. Mahdollisen Midsummersun app:sin laittaisin heti tilaukseen, tämä siis kaikille bisnesideaa etsiville nörteille tiedoksi. Säänmukainen pukeutuminen oli juhannuksen valttikorttina ja niin selvittiin myös sateisesta juhannuspäivästä. Riittävästi vaatetta päälle niin voi vaikka seilata huoletta, vaakaan satavasta sateesta välittämättä.

Keväiset kiireet ovat hiljentäneen Bravanblogia… tämä ei siis todellakaan tarkoita, että vauhti muuten olisi hiljentynyt – oikeastaan päinvastoin.  Bravan palveluihin on tullut muutoksia kevään aikana, kampaajamme Jennin siirryttyä muihin töihin. Hiuspalvelut Bravassa ovat siis tältä erää loppuneet, mutta paikka on toki auki jos jollakin kiinnostusta ilmenee.

Jonkun loppu on  uuden alku,  näin sanotaan ja miten usein tuo onkaan totta. Luottamus tämän toteutumiseen vain kasvaa omassa elämässäni, kun kokemus on osoittanut näin aina tapahtuvan. Bravan syksyyn onkin luvassa pientä remonttia ja palvelumme laajenevat terapia ja elämyspuolelle. Tästä uskomme olevan paljon apua ja iloa useille asiakkaillemme. Palvelukonsepti on työnalla ja luomisen tuskaa emme ole vielä kokeneet eli pahin on varmastikin vielä edessä. Keskeneräistä on vaikea jakaa, mutta itse haluaisin kannustaa kaikkia Eeva Kilven sanoin kannustavalle iltateelle itsensä kanssa…

”Kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.” -Eeva Kilpi

mansikkaNyt on aika nauttia kesästä – meidän bravalaistenkin kesälomat pyörivät, mutta hoitala on silti auki koko kesän. Toivon kaikille onnellista kesää, ollaan hyviä itsellemme ja kanssakulkijoille, nautitaan valosta sekä kesäisistä mauista ja tuoksuista…