”Kaljunpeitto kampaukselle” on vaihtoehto – rullaton sellainen

rullaHfs- pigmentoinnin hienous on erikoisesti pigmentointia varten kehitellyssä rullassa, jossa on 56 kartionmallista terää. Tuo rulla antaa työhön vauhtia sillä pisteitä päänahkaan syntyy erityisen nopeaan tahtiin ja tasaisesti. Päänahan pigmentointia on tehty jo aikaisemminkin, mutta paljon hitaammalla, yhden neulan systeemillä. Rullaus onkin pop, mutta sitten on poikkeus, jolloin rullalla päähän kannata kajota vaan neula on ainoa oikea työkalu.

Kalju on kalju, mutta vasta kaljuuntuva pää voi olla melko hiuksellinenkin paikoitellen. Tuollainen pälvikaljuus voi siis olla läiskäistä, jolloin päälaellakin on kohtia, missä hiuksia on enemmän ja jopa melko normaali määrä. Tuollaisen pään rullaaminen on hiuksen tarkkaa hommaa ja jopa mahdotonta, ainakin jos hiuksettomat läiskät ovat kovinkin pieniä. Neulalla taas saadaan tarkasti pisteltyä pieniinkin läiskiin hiuspisteitä. Näin pigmentoidusta päästä tulee hiusten kanssa tasainen ja kaunis sänki. Kovin yleistä tämä ei ilmiönä ole, sillä vasta tämän vuoden joulukuussa minulle tuli hoitola Bravaan tällainen miesasiakas hoitoon – puhutaan siis muutamasta prosentista asiakkaista. Taitaapa moni peitellä pälvikaljuutta ”kaljunpeitto kampauksella” ja onnistuukin siinä melko hyvin. Hoitoon hakeudutaan ehkä vasta myöhemmässä vaiheessa. Päälaen tai jakausalueen kaljuutta ja ohut hiuksisuutta olen toki hoitanut useallakin asiakkaalla, mutta usein näitä voi myös rullata.

Läiskäiselle pälvikaljun peittämiselle on siis kuitenkin vaihtoehto ja lähes kivuton sellainen. Koleaan tammikuuhun siis asiapohjalla ja hoitolan ikkunasta taivaalle tähyillen. Meidän hoitolan ikkunasta meren päällä on aina kauneinta ja niin nytkin –  kirkas aurinko loistaa saariston suunnasta… oikein mukavaa viikkoa kaikille ja koitetaan nauttia hetkittäin taivaalla näkyvästä valoilmiöstä – armaasta auringosta!

Katkeamatonta kolmivuoroa – työtä, oppia ja remonttia…

Olipa mielenkiintoinen työrupeama viime ja edellisviikolla – paljon työtä ja kiinnostavia hoitoja. 3Deepillä kiinteytettiin niin  kasvoja kuin vartaloakin. Radiofrekvenssillä loihditaan kasvoille nuorempaa ulkonäköä ja vartalolla saamme vatsanahan vetäytymään samoin kuin allit kiinteytymään. Hienoa, että viime viikolla sain tehdä myös kahdelle nuorelle miehelle kiinteytyshoitoja – kiinteyttäminen on vaikeinta, sillä laihduttaahan useat osaavat. Nyt teemaksi olen ottanut myös valoterapian yhdistämisen kaikkiin mahdollisiin hoitoihin. Valoa olenkin antanut ennen ja/tai jälkeen 3Deepin, mikroneulauksen, Dermajetin ja kiinteyttävän kasvohoidon sekä vartalohoidon, aikaisemmin kun tuota valoterapiaa olen käyttänyt vain aknen hoitoon. Nyt testataan onko valosta lisävoimaa hoitoihin ja saako sillä kiinteytyshoitoihin kaivattua jäntevyyttä lisää kasvojen ihoon.

20141030_142807_resized_1Runsas viikko sitten sain taas nauttia taitavan miehen opeista – Moshe Alulin Suomen vierailulla. Suomen Hoitolatukku järjesti kaksi seminaaria lähinnä kulmapigmentoinnista ja loistavia kulmia taiteilimmekin mestarin ohjauksessa, kolmivärisesti ja kolmiuloitteisuus oli taattu.  Minulla oli myös ainutlaatuinen tilaisuus saada  ”kädestä pitäen” yksityisopetusta hfs-päänahanpigmentointien erityistilanteisiin. Valitettavasti Suomessakin on muutama asiakas, jolle on tehty epäonnistunut päänahan pigmentointi.  Värivirheellisten ja/tai laiskämäisten pigmentointien korjaamiseen on kyllä keinot ja nyt sain siitä ihan mestarin oppia. Asiakkaalle erittäin pahoiteltava tilanne, joka mielestäni useimmiten johtuu harjoituksen puutteesta tai hoitajan hermostumisesta. Onneksi nyt sain vielä erityisopetusta aikaisemman puhelinohjauksen tueksi. Päänahan pigmentointi on suosikkini ja taitojen karttuessa aina vain mukavampaa.

Kosmetologikoulun rehtorilta, Eija Rosenberiltä tuli myös mieluisa puhelu  viime viikolla – teräsnainen vaan jaksaa eikä eläkepäivistä tällä haavaa haaveilekaan. Asioiden kiteytys on aina ollut hänen vahvuus ja nopeasti hän minullekin hahmoitti ettei nuo eläkepäivät taida olla minunkaan juttu. No eipä – vaikka onhan niihin vielä matkaan, mutta tuski silloinkaan. Tylsyys on tappavaa ja eläkeikäisenä ei siihen ole varaa, töissä on paljon kiinnostavampaa. Eijalta olen kuullut koko joukon elämän viisauksia, mutta minulle pysähdyttävin on ollut hänen muistutus siitä, etten elä varsinaisen elämäni kenraaliharjoitusta. Tämä on ainoa elämäni ja se pitää elää sillä tavalla ja tavoitteena onkin olla elämäänsä tyytyväinen nyt ja tulevaisuudessa. Onnenmetsästykselle on siis syy…

Katkeamaton kolmivuoro kuvaa tällä hetkellä elämääni. Omassa rakkaassa ”keskiraskaassa päivätyössäni” käyn lepäämässä ja illat sekä viikonloput painan remonttia. Onneksi minulla on ihanat muksut, jotka nytkin lauantaina kuntoilivat aimo kasan ”kattokoolinki puita” viidenteen kerrokseen. Porrasjumpatessamme  kuulin kyllä, että minun vartalolleni olisi tehnyt hyvää jumpata nuo sinne ihan yksinkin – ajattele äiti mikä kiinteytyminen! No se äidin kiinteytyminen jäi sitten heikommaksi, mutta ehdimme onneksi poikien kanssa ostoksille. Talvi tulee ja talvivaatteet tulevat aiheelliseksi. Nyt sunnuntaina ”koolaamme” Isänpäivän kunniaksi  kattoa – mikäs sen parempaa – kaikkien ”tee – se – itse -isien” ja vaikka ”paperinpyörittäjä-isienkin päivänä on hyvä päivä remontoida ja kaksi ehkä tulevaa isää saa myös nauttia  remontin pyörteistä. Oikein hyvää Isänpäivää kaikille!

Taitava, taitavampi, taitavin – Magic Man

mosheOn ihmisiä, jotka ovat aivan sairaantaitavia työssään, tällaisia ihmisiä on ilo seurata ja itsekin ”käsityöläisenä” arvostan kädentaitoja. Näitä taitoja oppii vain tekemällä ja siksi superammattilaisen seuraaminen on todella mielekästä ja opettavaista. Muutaman viimeisen vuoden aikana olen saanut seurata HFS-päänahan pigmentoinnin keksijää, Moshe Alulia työssään ja silloin huomaa seuraavansa erityisen taitavaa kädentaitajaa. Moshe on kotimaassaankin tunnettu ja saanut siellä Magic Man-lempinimen, ansioistaan tatuoijana. Hänen hoitolansa ja toimistonsa pihalla on edelleen tatuointipaja, jossa hän itsekin vielä satunnaisesti käy tekemässä tatuointeja toisten tekijöiden kanssa. Itsekin hiuskadosta kärsineenä hän lähti pohtimaan kosmeettista ratkaisua hiusongelmiin, huomattuaan ettei hiustensiirreleikkaus asiaa välttämättä parantanut ja  leikkauksen jälkeen takaraivolla oli korvasta korvaan ylettyvä näkyvä arpi. Hän onkin ideoinut rullalla päänahkaan tehtävän pigmentoinnin, suunnitellut siihen työvälineen eli tuon rullan ja siihen käytettävät erikoisvärit. Aikoinaan kun kuulin koko päänahanpigmentoinnista niin ajattelin sen olevan jonkun sortin huijausta tai sitten jotain ääriryhmälle sopivaa tatuointia. Missään tapauksessa en uskonut sen olevan pienten lasten äitien, yritysjohtajien, eläkeläisten tai opettajien juttu. Asiaan tutustuttuani huomasin ilokseni pigmentoinnilla helpotettavan kaikkien hiuskadosta kärsivien elämää. Nyt kun olen itse puolentoista vuoden aikana tehnyt lukuisia hoitoja niin asiakkaita on todellakin ollut monenlaisia – nuoria, vanhoja, koulutettuja ja kouluttamattomia, vaalea- ja tummaihoisia, kaljuja ja vähähiuksisia. Yhteistä kaikilla – hiukset ei tahdo pysyä päässä ja kulunut lause, että ”ei järki ja hiukset samassa päässä viihdy” ei ole tuonut  lohdutusta tuohon ulkonäköongelmaan. Moshe matkustaa kovasti ympäri maailmaa opettamassa ja esittelemässä tuotteitaan. Ensi viikolla meidän piti saada Moshe Suomeen kouluttamaan ja silloin hän oli luvannut tehdä mm. nännitatuoinnin rintaleikatulle ja muutamia pigmentointeja. Valitettavasti vierailu ei toteudu yllättävän perhetapahtuman vuoksi, mutta jäämme siis odottamaan seuraavaa hetkeä. Itse koko pää rajattutekemistäni pigmentoinneista monella tavalla pysäyttävin on nuorelle naiselle tehty koko päänalueen pigmentointi. Kuvassa heti pigmentoinnin jälkeen, jolloin pigmentoitu alue on vielä kovin punainen. Hän on menettänyt hiuksensa alopecian vuoksi ja halusi perukittomiin hetkiin päänahkaansa sänkeä muistuttavan tatuoinnin. Kaunis nainen, joka perukki päässä kääntää kyllä katseita – perukitta taas hän saa aikaan monenlaisia kysymyksiä sairauksista. Nyt ihmisten huulilla saattaa olla ihmetys rohkeasta tyylistä, kun kaunis nainen on ajanut hiuksensa siiliksi, mutta nuo ihmettelyt tämä nainen kestää kyllä. Tuota pigmentointia tehdessä tuli esille myös kiinnostava koriste, jota pigmentointi alueelle Moshe joskus suunnitteli. Siinä päänahkaan liimattaisiin tarramainen sapluuna ja pigmentointia tehdessä tuon tarran alta ei siis lainkaan pigmentoitaisi. Kun tarra sitten poistetaan, pigmentoinnin valmistuttua, on sapluunan muoto ja malli päässä ihon värisenä hiuksettomana alueena. Hienoa tässä olisi, että mikäli tähän ”anti-tatuointiin” kyllästyisi niin sapluunan luoman kuvan saa täysin peittoon pigmentoimalla sen umpeen. Tällaista koristelua tekisin mielelläni, jos innokas ja päänahaltaan sopivan hiukseton malli löytyisi.

Kädentaidoiltaan me aikuiset olemme hyvin erilaisia – toiset ovat suorastaan monitaitoisia käsityöläisiä ja joidenkin on vaikea saada edes nappia ommeltua tai pullaa nousemaan . Lapsissa ei tällaista häikäisevaa eroa ole havaittavissa ja vaikka joku seitsenvuotias saattaa piirtää selvästi toista paremmin niin kokonaisuudessaan erot eivät ole huikaisevat, sillä tuo piirtämätön ikätoveri voi osatakin leipoa vaikka mustikkapiirakkaa. Kädentaitojen kehittyminen on varmasti kiinni asenteesta, siitä miten niihin suhtaudutaan ja tekemättähän ei kädentaitoja voi kehittää. Sutta ja sekundaakin harjoittelusta syntyy ja uusiksi täytyy jaksaa ottaa. Pitkät pyhät ovat ihanaa aikaa puuhailijoille ja monta peräkkäistä vapaata antaa puuhailulle siivet. Omat vapaa-ajan puuhailuhimoni saan tässä kuussa suunnata veneelle – onhan tavoitteena saada vene vesille jo vapuksi.

Puuhakasta pääsiäistä kaikille!

 

 

 

Voimaa, rakkautta ja hyvää tahtoa joulualusviikolle!

Viimeinen viikko alkamassa ennen joulua… luvassa on kiireisiä puuhia iloisen perhejuhlan eteen. Mistä ammentaisi voimaa ja rakkautta sekä hyvää tahtoa kaikille joulun järjestäjille ja juhlijoille?

Itselleni  voimaa tulee rauhasta – rauhaa voi tuntea lämpimien läheisten ystävyydestä, lasten kanssa rakkaudesta tai sitten… minulle rauhaa tuo useimmiten yksinäisyys. Se olemisen valinnan vapaus ja omiin juttuihin keskittymisen mahdollisuus, joka yksinäisyydessä piilee on melkoinen rauhan lähde. Silloin syntyy hyviä päätöksiä ja näkee hiukan kauemmas, lähelle katsomalla kun on kovin helppoa kompastua…

Minulta usein kysytty miksi viihdyn yksin myös merellä ja vaikeahan tuota onkin selittää. Lueskelin viikonloppuna vanhoja kirjoituksiani ja huomasin selittäneeni yksinpurjehdusta kovin tunteella, mutta ”oikein” purjehdusblogissani, jota pidin kesällä 2012… tässäpä lainaus tuosta tekstistä. ”Kokemusrikkaan loman päättämien yksinäiseen viikkoon merellä, on ihan täydellistä. Olin siis merellä, veljeäni lainaten, maailman parhaassa seurassa viikon. On asioita joita ei voi jakaa, eikä pukea sanoiksi, asian kärsimättä.  Yksinäisen viikon voisi varmasti jakaa täydellisesti samoin ajattelevan kanssa, joka myös uskaltaa luottaa fiilikseen ja heittäytyä hetkeen. Jolle meri on virikkeistä paras ja joka viihtyäkseen ei tarvise viihdyttäjää/ seuraa. Silloin ei selitellä, ei avata yhtään keskustelua ” mihin perustuu?”, mennään kun tuntuu siltä ja vaikka päivä lopuisi niin lainataan yöstä tai sitten vaan ollaan, syödään kun on nälkä, ollaan tunteja ihan hiljaa tai sitten avataan ääntä tuulen kanssa samaan tahtiin tai itketään, tietämättä mitä itketään. Luetaan kirjoja, kuunnellaan stereoita liian lujaa tai yöllä ihan hiljaa rakkauslauluja ruotsiksi. Saunotaan yöllä ja päivällä, jutellaan itsekseen tai lokille ja saadaan lintu ehkä säälistä istumaan tutka-antennin päälle hetkeksi. Mietitään elämää, arkea ja juhlaa, menneitä ja nykyisiä, tulevaisuutta. Silloin on lupa olla se tylsä, ylivilkas, rohkea, pelokas, vahva, heikko, surullinen, sairaan taitava, kaikkivoipa, yksinäinen oma itsensä eli seuraihmisenä aika hankala tapaus.

Toivon kaikilla olevan se joku keino, tapa, ihminen tai vaikka toiminta, jonka avulla saa kokea rauhaa ja rauhoittumista ja samalla voimaantumista. Sitä nyt tarvitsemme joulukiireisiimme – voimaa, rakkautta ja hyvää tahtoahan meillä jo on – eikö?

alopecianainen 11.13Nyt hiukan töihin ja viime viikolle… sain tavata uudestaan tuon asiakkaani, jolta on lähtenyt kaikki hiukset alopecia myötä. Kuukausi sitten suunnittelimme hänelle uuden hiusmallin eli sängen päähän pigmentoimalla. Nyt tapasimme vahvistuksen merkeissä ja samalla kuulin hänen mietteitä. Suunnitelmiin tuli muutoksi, mutta niin varauduimmekin. Otsalinjasta tuli nyt klassisempi ja muutenkin jyrkkälinjaisuutta pehmennettiin. Lopputulos oli minunkin mielestäni hyvä ja asiakkaan mielestä parempi mitä hän odottikaan. Kuvassa näkyy vielä punoitusta ja pigmenttikin on epätasaisen näköistä, mutta tasoittumisen jälkeen tulee ”sänki” olemaan virheetön. Olipa mukava toivottaa asiakkaalle hyvät joulut ja mukavat aurinkolomat, heidän lähtiessä lämpimään. Helteessä jää nyt varmasti peruukki laittamatta päähän ja eihän tarvitsekkaan…pigmentoitu pää näyttää hyvälle.

Joulukalenterista muistutan vielä, että kaikki hoidot on varattavissa vuoden loppuun ja hoito voi sitten olla ensi vuoden puolella. Vain muutamissa hoitoaika on rajoitettu joulukuuhun. Nettiajanvarauksessa joulukalenterihoidot löytyvät listalta ekana.

Nyt töihin… oikein mukavaa viikkoa kaikille!!

Ps. Jos ette vielä huomanneet klikata tuota edellisen Verotekstin kuvaketta niin tehkää se nyt. Verottaja siellä kertoo nasevasti piirroksin omasta toiminnastaan ja tavoitteistaan…

Päänahka kuin tyhjä paperi…

Päänahka kuin tyhjä paperi on tilanne kun hiuksia ei ole päässä lainkaan. Sain asiakkaakseni tällaisen naisen, joka sairastaa alopeciaa. Tuo alopesia universalis vie ihokarvat kaikkialta ja näin siis myös hiukset päästä. Olipa hienoa tavata asian kanssa hyvässä tasapanossa oleva asiakas, jonka kanssa oli ilo päästä suunnittelemaan hfs-pigmentointia päänahkaan. Kun omat hiukset ovat kokonaan poissa voi suunnittelun aloittaa ihan toiveiden perusteella. Hiusrajan malli ja väri ovat tärkeimmät päätettävät asiat ja sitten pigmentoidaan. Hienosti tarttui väri ja niin muutaman tunnin kuluttua oli päänahka peittynyt pieniin hiussänkeä muistuttaviin pisteihin. Kuukauden päästä tehtävän vahvistus, tasoitus ja korjaus kerran jälkeen on pigmentointi todennäköisesti valmis. Kaljuus on epätoivottu tilanne, mutta onneksi on paljon vaihtoehtoja elää sen kanssa. Nykyään saa kauniita perukkeja aidoista hiuksista ja päänahan pigmetoinnilla voidaan luoda luonnollisen näköinen sänki niihin tilanteisiin, kun haluaa olla ilman tuota melko kuumaa pukinetta.

Millainen on yrittäjän maanantai – rentoa työhön laskeutumista viikonlopun jälkeen vai? Meillä hoitolassa oli täysi ”höyry” päällä kahdeksalta, kun kolme neljästä yrittäjästä oli jo aloittanut työt. Illalla odottelin sitten viimeistä asiakasta saapuvaksi ennen kahdeksaa ja samalla vaihdoin kuulumisia kollegan, Hennan, kanssa. Molemmilla meillä siis kello pyörähtänyt siinä vaiheessa täysympyrän siitä kun tulimme töihin. Väsyttää kyllä toki fyysisesti tuollaisen jälkeen, mutta kiitos mukavien asiakkaiden henkisesti oli helpompaa… Yrittäjän vapaus on siis käsite, joka tarkoittaa juuri valintoja siitä milloinkin tehdään töitä ei niinkään siitä milloin niitä ei tehdä. Silti… tietoisena tästä kaikesta – en vaihtais!

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille… iloisesti sitä ollaankin jo keskiviikossa eli pian on taas viikonloppu.

Vaiettuun vaivaan on turvallinen hoito

”Tukka ja järki, eivät viihdy samassa päässä” lause ei paljoakaan lohduta naisia, jotka kärsivät hiusten lähdöstä tai ohenemisesta. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan, huoli hiusten lähdöstä on suuri suomalaisnaisten keskuudessa ja kolmellakymmenellä prosentilla 35- 70 vuotiaista onkin omakohtaista kokemusta hiustenlähdöstä.

Iltalehden julkaisemassa tutkimuksessa kerrotaan, että jopa yhdeksän prosenttia vastanneista olisi valmis luopumaan elinajastaan muutamalla kuukaudella tai jopa vuosilla voidakseen välttää hiustenlähdön. Tämä luku puhuu karua kieltä hiusten tärkeydestä meille suomalaisnaisille. Artikkelin mukaan Euroopassa ollaan maltillisempia, Englannissa ja Saksassa vain joka kahdeskymmenes olisi valmis luopumaan elinajastaan hiustenlähdön estämiseksi. Onko meihin iskostunut niin vahvasti seuraavien sloganien viestit ”hiukset ovat naisen kruunu” tai ”tukka hyvin, kaikki hyvin”?

Naisten hiustenlähtö on edelleen tabu ja tutkimuksen mukaan naisten on myös vaikea puhua ongelmastaan. Meidän facebook- sivuilla eräs nainen kommentoi kerran, että kalju nainen on kaunis. Pakko oli sitten käydä kurkkaamassa, oliko kirjoittaja itse hiukseton tai vähähiuksinen… eipä näyttänyt siltä. Tällainen kommentti kertoo siitä, että kosketuspintaa hiuksenlähdöstä kärsiviin ei taida olla. Kaljuus on kauheaa, jos sitä ei itse ole valinnut – näin ajattelee varmasti valtaosa naisista.

Näitä hoidamme HFS-Pigmentoinnilla

Päänahan pigmentoinnilla voimme peittää tuon hiustenohenemisen huomaamattomaksi. Pigmentoinnissa päänahkaan tehdään pieniä pisteitä, jotka näyttävät hiussängeltä. Näin hiuspohjan valkoisuus peittyy ja hiukset näyttävät paksummilta. Tämä on täysin turvallinen hoito hiustenlähtöön ja ohenemiseen. Elinvuosista ei tarvitse luopua, päinvastoin, niitä voi iloisemman elämän myötä saada lisää.

Suomalaisten miesten helpompi hyväksyä hiustenlähtö ja kaljuus, vaikka toki hekin siitä saattavat kärsiä. Miesten kaljuuteen liitetään Suomessa seksikkyys, mutta pigmentoitu mies näyttää kyllä selvästi kaljua nuoremmalta. Intialaisella miehellä tilanne on huonompi… Intiassa kun kaljun miehen on kuulema vaikea päästä naimisiin.

Yksin ei asian kanssa pidä missään tapauksessa jäädä, meillä hoitolassa ei mikään asia ole tabu!

Iltalehden artikkelin Taloustutkimuksen tekemästä tutkimuksesta voit halutessasi lukea seuraavasta linkistä

http://www.iltalehti.fi/nainen/2013092517531509_na.shtml

Kouluttaminen Intiassa…

onkin mukavaa. Voisi ajatella, että olisi vaikeaa kouluttaa kirurgeja ja hoitajia maailman Mumbai2 9.2013toisella laidalla. Intialaiset ovat kuitenkin ihanan lämpimiä, välittömiä ja iloisia ihmisiä. He olivat hyvin motivoituneita ja innostuneita ja ammatillisuudesta huolimatta he osasivat myös nauraa ja vitsailla asioille.  Ihanuudesta huolimatta on keskittymiskyvystä ja ”lehmän hermoista”hyötyä. Kouluttaminen videokameran linssin edessä ja salamavalojen räpsyessä, englanniksi, ei välttämättä ole ideaalitilanne. Ihmeellisesti sitä selviää, vaikka ei itsekään aina usko siihen. Kuvassa harjoitellaan pigmentointia harjoituspäihin, puolet ”oppilaista” puuttuu vielä kuvasta…

Neljässä päivässä Mumbaihin ja takaisin, 37 tuntia matkustamista, 17 tuntia kouluttamista ja lopun aikaa Mumbain yössä sekä tietysti aamulla uimaan hotellin altaalle. Tällä kuviolla tietää, että yöunista on taas nipistetty… sitä sitten eläkkeellä.

Paljon pelkäämäni vatsatauti ei ainakin vielä ole tavoittanut minua, ehkä kiitos Precosa-lääkityksen (suosittelen!). Meidän isäntänä toiminut projektimanageri, Pritam, tarjoili meille mahdollisuuden tutustua intialaisiin herkkuihin. Hänestä oli mukavaa kun lupasimme syödä kaikkea ja tulisuus ei ollut ongelma. Niinpä söimmekin kaikkea mahdollista, ekanä iltana ravintolassa ja toisena iltana kadunvarren pikkuravintoloista. Paljon maailmaa matkanneena kuulin Pritamilta sellaisia ruokatarinoita, että nykyään lisään kyllä tuohon ”syön kaikkea” lauseeseen ”valmiiksi tapettua”.

Ihastuin Intiaan, ajatus joka yllättää itsenikin… toisaalta aidot ihmiset on ihania kaikkialla ja sitä intialaiset tuntuvat olevan.