Matkailu opettaa – housutko vaarallinen vaate?

Goodbye Ural Beauty🤗 – Messut messuiltu ja aika palata kotiin useita kokemuksia rikkaampana. Messuille lähteminen on aina jonkin sortin ponnistelu. Asiat kotona ja hoitolassa on järjestettävä ja matkaan on muistettava pakata kaikki tarpeellinen. Järjestelmällisestä,  pilkunviilaaja luonteesta olisi tässä kohden rutkasti apua. Tuon puuttuessa,  onneksi kokemus tuo varmuutta pakkaamisessakin ja lopulta aina onnistumme luovimaan tilanteesta kuin tilanteesta👍.

IMG-20171116-WA0006

Minun osaltani nämä olivat hiljaisimmat messut ikinä🙊, sillä nyt olisi tarvittu venäjänkielen taitoa. Viittomakielellä pärjää kun on pakko ja  se olikin minulla ainoa kommunikoinnin keino👍👌👎💪. Onneksi saimme nauttia Tanjan erinomaisesta venäjänkielen taidosta ja kulttuurin ymmärtämisestä. Messuvieraiden kontaktointiin ilman venäjää oli minimaaliset mahdollisuudet. Tapasin messuilla korkeintaan kymmenen englantia puhuvaa asiakasta.  Turhauttavaa oli myös etten messujen aikana oppinut ymmärtämään keskustelusta mitään. Tutummissa kielissä ymmärtämistä alkaa messuilla tapahtua koska keskustelu pyörii yleensä Skin Candyn ympärillä.

IMG_20171118_224345

Karvanpoisto ja sokerointi oli messuvieraille tuttua. Hämmentävää oli kuulla,  että useimmat koulutetut kosmetologit sokeroivat kotona ”freelancerina” kuten he asiaa kuvasivat.  Oikeastaan salonki tuntui olevan vain kampaajilla, kynsientekijöillä tai vastaavilla.  Sokerointia opetetaan useassa alueen koulussa vahauksen lisäksi. Opetuksessa oli suuria eroja ja saimmekin tehdä muutaman onnelliseksi tekniikkaopetuksella. Erikoisin epäonnnistuja oli opetettu koulussa tarttumaan peukalon avulla sokerin reunaan repäisemään. Minun asiakkaan iholle levittämä pehmeä massa lensikin tuolla tyylillä hienossa kaaressa täysin hallitsemattomasti, osan jäädessä iholle. Repäisymenetelmässä on käytettävä todella jäykkää massaa ja sillähän se karva irtoaa heikosti,  kuten asiakas kertoi.  Toki tapasimme myös edistyneitä,  käteväkäsisiä master- sokeroijia sekä opettajia. Erikoisin kuulemani asia oli laki?!, joka velvoittaa hygieniasyistä vaihtamaan sokerin siirryttäessä ihoalueelta toiselle. Ei auttanut sairaanhoitajakoulutukseen vetoaminen eikä kertomus siitä, että Euroopan sokeroijat ja Candääjät kyllä siirtyvät samalla massalla seuraavaa ihoalueeseen ongelmitta. Laista kertonut sokerointiopettaja oli myös sairaanhoitaja ja suhtautui kyseenalaistamiseen lentoemäntämäisesti hymyilemällä ja toistelemalla ettei asialle voi mitään,  Venäjällä laki on laki eikä sille voi mitään🙈🙉🙊. Paluumatkalla lentokoneessa pohdimme housujen pukemista. Huomasimme housut melko vaaralliseksi vaatteeksi,  sillä niitä pukiessa kyllä sekoittuu säärten, reisien ja jopa nivusalueen ihon normaaliflorat.  Pitäisikö vinkata Venäjän fiksuille päättäjille, sillä vaaran ymmärrettyään määräisivät varmasti kiellettäviksi tuollaisen mikrobilingon.  Tulisi mekkokansaa naapurimaasta ja tietysti niitä käytettäisiin ilman sukkahousuja, sillä ne ovat pukemistavan vuoksi vaarallisimmat mahdolliset housut. Tässä kohtaa tiedän miksi minulle syntyminen Suomeen ei ole lottovoitto vaan keino pysyä hengissä, järjissään sekä vapaana.

mde

Matkailu avartaa ja niin tämäkin reissu.  Venäjällä on erilaisia.  Pelkästään kulkeminen oli haasteellista,  kun tavallisen taksin saamisen tarvitaan venäläinen puhelin liittymä.  Taksiasemista tai messukeskuksessa edessä odottavista autoista voi vain haaveilla – tutuksi tulikin Über ja Gett ja kiitos messujärjestäjien saimme isoautoisen luottokuskin lentokenttäkyyteihin. Matkalaukkujen kanssa kun Uberin kaltaisissa oli haasteita.Englanninkielen taitoista henkilökuntaa löytyi ihanasti ravintoloista,  mutta ei aina edes hotellimme vastaanotosta.  Selitä siinä sitten mitä sieltä minibaarista tuli juotua ja milloin. Parasta vaan maksaa mitä pyydetään ja pakata eväät.

IMG-20171118-WA0009

Jekaterinburgissa nautimme lumisesta maisemasta ja pikkupakkasesta,  joka oli ihanaa vaihtelua Lounais-suomen pimeyteen. Näimme myös kauniita rakennuksia ja ”sähköpiuhoihin” katosta kytketyt linja-autot saivat minut ymmälleen. Raitiovaunun 🚎käsitän,  mutta en tätä. Yllätyin myös siitä miten erinomaisia ravintoloita löysimme, sillä jokainen ravintolailta oli makuelämys. Ensimmäisen illan pihviravintolassa saimme mureat ja taitavasti paistetut pihvit maukkailla kasviksilla ja heidän pestokastikkeensakin oli täydellistä. Viinipullon ”aukioloaikaa” tiedustellessamme,  viini vaihdettiin välittömästi uuteen. Seuraavana iltana suuntasimme suosittuun Georgialaiseen ravintolaan, jonka leikkinurkasta muovautui hetkessä meille erinomaisesti soveltuva päivällispöytä.  Saimme tutustua alueen herkkuihin tarjoilijan ammattitaitoisella ohjauksella.  Alueen viini oli jo luku sinänsä,  todellakin täydellistä.  Illan aikana näimme myös tarjoilijoiden pukeutuvan synttärisankarin kunniaksi karvaisiin heimohattuihin ja onnittelevan sankaria laulamalla. Viimeisenä iltana valitsimme Uzbekistanilaisen ravintolan Shopping Centerin vierestä ja taas meitä onnisti.  Istuimme pirttipöydässä ja söimme lukuisista pikkusannoksista koostuvaa paikallista ruokaa,  loistavaa kalaa,  maukkaita shaslikkeja,  munakoisoleipäsiä ja runsaasti kasviksia. Onnistuimme myös valitsemaan viinin,  jota kukaan muu ei ollut vielä tilannut.  Jälkeenpäin ymmärrämme sen hyvin,  sillä mausta tuli nuoruus mieleen. Viinivalinnasta huolimatta ilta oli täydellinen kokemus.  Iltatähdeksi päädyimme vielä saksalaiseen olutkellariin🍺,  jossa saimme jopa puuharannekkeet. Rannekkeiden anti jäi suurelta osalta selvittämättä,  mutta ehdimme nähdä tirolilaisasuisten tarjoilijoiden tanssinäytöksen. Hauskaa,  saksalaista menoa, kertakaikkiaan.

sdr

Väsyneenä, oppineena ja monia kokemuksia rikkaampana on hyvä laskeutua tuttuun ja turvalliseen Helsinkiin. Maailmalla riekkumisen jälkeen arki tuntuu aina niin mukavan helpolta. Kiitos matkaseurasta Irene, Harri,  Tanja sekä Skin Candy & Calcagni Diffusion😘.

IMG-20171117-WA0005

 

Kiireiden keskellä- nostaisinko jalkaa kaasulta?

Tämä viikko on ollut yhtä menoa ja meininkiä – tuntuu että olen ollut enemmän menossa kuin jossain paikallaan. Vaudikkaan päätöksen viikolle antoi Skin Candy koulutus Oulussa. Aivan ihanat, innostuneet ja taidokkaat kurssilaiset kruunasivat viikkoni. Kuvissa otteita kurssilaisten työstä -nämäkö ensikertaa sokeroimassa? Erityiskiitos myös VR:lle rauhaisasta matkasta. Kun säntäsin torstaina pitkästä päivästä, puolen tunnin kotipyrähdyksen jälkeen yöjunaan, oli takki tyhjä. Hämmentävän rauhaisa juna ja makuuvaunu, jossa tiesin voivani loikoilla seuraavat 10,5 tuntia (!!!) tuntuivat luxukselta.  Oikeasti siinä minä sitten loikoilin, koko annetun ajan, jopa kiitollisena. Täydellistä on kun koulutuksen päätteeksi pääsen vielä illaksi kotiin, VR:n pehmeällä kyydillä.

Elän elämääni, jossa on paljon tekemistä – asiakaspalvelua, hoitoja, tuotekehittelyä, hoitojen testausta, kouluttamista, messumatkoja, remonttia, kotitöitä, lasten asioiden hoitoa, sähköposteja, verkkotaitojen opiskelua, kodin kunnostusta, veneen laittoa, sauvakävelyä, kuitteja ja laskuja, ihmissuhteita… elämäni saa kuulema jotkut hengästymään pelkästä kuuntelemisesta.

Rakastan elämääni, jossa on täysillä elämisen tunnelma. Parasta on monipuoliset työtehtävät, vaihtelevat päivät ja ihanat asiakkaat sekä kirjava kerho työkumppaneita, joiden joukossa mahtavia tyyppejä, enemmän kuin ehkä ansaitsen. Tälläkin viikolla olen tehnyt 14 tuntisen työpäivän, jonka päätteeksi vielä nopeasti käväisin veneellä, sydänyön tunteina. Kouluttanut suomeksi ja ruotsiksi, etsinyt ”viikingille vaatteita”, pigmentoinut, injektoinut, candännyt, opiskellut ja tehnyt remonttia. Hoitolapäivästä voin hypätä suoraa venepuuhiin tai hoitolaremonttiin. Koulutuspäivänkin jälkeen hoidan vielä mielelläni asiakkaita tai sitten voin suihkia meneemään, ulkona, pilkkopimeässä…

8A291888@57E26712.FB4E0159-1 (2)Ikuinen kapinallinenko minussa huutaa vai omien rajojen kokeilija, hullu työnrakastaja vai työhön pakenija, tavoitteettomasti säntäilijä vai saavuttamattoman tavoittelija… aivan sama miten tämä määritellään, jos itsestäni tuntuu hyvältä. Meitä kaikkia kun ei ole luotu samalla muotilla ja minä olenkin löytänyt melko voimakkaan sisäisen viikinkini. Mieleni tekee levolliseksi ja täysin arvosteluja vastaanottamattomaksi tunne, että elän juuri itseni näköistä elämää ja tavalla, jossa olen rehellisempi itselleni kuin ehkä koskaan. Mielenrauha saa minut hymyilemään ja hulluinpana hetkenä jopa nauramaan, itselleni.

 

Ja siitä kaasusta? Ei, en nosta – en vaikka joskus väsyttää. Itseasiassa, rehellisesti tuntuu, että tarvittaessa voisin polkaista tuota poljinta vieläkin hiukan syvempään ja erityisen intensiivisesti.

Lue loppuun

Kortti on mutkaton maksuväline – vai onko?

2014082712078Olemme tottuneet mutkattomaan maksamiseen – vilautamme korttia ja rahat vaihtavat omistajaa kätevästi ja riskittömästi, eikö? Pienen yrittäjän silmin viimeiset kuukaudet ovat paljastaneet korttimaksamisen vähemmän kätevän puolen.

Pari vuotta sitten jouduimme lopettamaan oman hyvin toimivan maksupäätteen käytön. Tuon päätteen olin ostanut toiselta yrittäjältä ja se toimi meidän monipankki päätteenä moitteettomasti, huokeasta hankintahinnasta huolimatta. Pakkolopettamisen takana oli lähimaksamisen mahdollisuuden tuleminen (nopeat maksut alle 25€ ostoksilla). Tuo lähimaksaminen on varmasti kätevää nopeissa tilanteissa, mutta meille siitä ei ole mitään hyötyä rauhallisten kassatilanteiden ja maksettavien summien vuoksi. Tämä pakkovaihdos nosti rahansiirron kustannukset meille monikertaisiksi ja kuten pian kerron tarjoamatta mitään muuta kuin ongelmia. Koitin tuolloin kilpailuttaa palvelua, mutta monikäyttäjä sekä monipankki palvelua ei tarjonnut kuin Nets.

Pieniä ongelmia oli jo heti alussa, sen lisäksi maksupäätteen käyttö oli hitaampaa (enemmän näppäiltävää) ja kassatiskin keskellä pyörivät johdot hämmensivät niin meitä kuin asiakkaitakin. Kehitys tuntui kulkevan taaksepäin…

Varsinaiset ongelmat alkoivat marraskuussa. Olin lähdössä työmatkalla kun huomasimme etteivät rahat olleet siirtyneet. Käytin koko perjantai-iltapäivän asian selvittelyyn. Maksupäätteen toimittaja kertoi heti, asiaan sen enempää paneutumatta, vian olevan internetyhteydessämme. Kerroin toimivasta tietokoneesta ja yhteydestä internettiin, ei vaikutusta, vika on internetissä kerrottiin. Soitto Soneran vikapalveluun ja sieltä kerrottiin yhteytemme toimivan maksupäätettä lukuunottamatta. Soneran ystävällinen nainen kehoitti lähtemään rauhassa matkalle, niin sillä aikaa he hoitavat asian kuntoon tyttöjen kanssa. Huoltomies sitten tuli ja totesi nettiyhteyden toimivan, moitteettomasti. Aloimme siis alusta… kuulin Hennan jonottaneen maksuliikennettä hoitavan yrityksen puhelimeen lähes tunnin, puhelun hinta 1,31 € / min + pvm/mpm. Lopulta saatiin yhteys ja uusi laite tulemaan. Tässä vaiheessa me yrittäjät olemme olleet noin kaksi viikkoa ilman rahansiirtoa ja rahat siirtyvät oikeasti vasta kun viallinen laite on saatu purettua Netsillä. Kun saavuin matkoilta kaikki toimi moitteettomasti ja minua odotti vaihtolaite maksu. Toimimattoman vuokralaitteen vaihdosta haluttiin maksu, kuulema hinnaston mukainen. Kerroin etten maksa maksua, koska en halunnut vaihtoa eli rikkoutumista, todellakaan. Reklamoin asiallisesti kuten pyydettiin sähköpostilla ja odotin vastausta. Vastausta ei tullut, mutta laskutuksesta kysellessäni noin kuukauden päästä kerrottiin ettei minulla ole mitään rästissä. Iloisesti arveltiin reklamointini siis menneen läpi. Kerroin haluavani normokäytännön mukaisen hyvityslaskun, jotta voi poistaa laskun maksamattomien piikistä. Yllätys yllätys, lasku jäi hyvittämättä ja siis kurkkii  siis edelleen”piikissäni”. Koko rikkoutumisen viimeinen kuittaaminen tapahtui tammikuussa kun maksoin Soneran huoltomiehen laskun 150€+alv – vikahan ei ollut heidän, joten maksajana olen siis minä, joka tilasin huoltomiehen

Tässä kohden voisi sanoa tuon kaiken olevan inhimillistä ja rikkoutumisen olevan mahdollista… kyllä ja myös ajatella että on kohtuutonta mainita palvelun tarjoajan nimi. Jotta tarina  kohtuuttomuus selviää kannattaa lukea vielä rikkoutuminen numero kaksi ja kolme. Toisaalta tuntuu myös siltä ettei tällainen pieni yrittäjä merkitse mitään isolle kansainväliselle yritykselle. Olisiko tilanne toinen jos meillä vielä olisi Manison maksupalvelut ja perinteikäs Luottokunta. Nyt molemmat suomalaiset yritykset Nets Oyn omistamia.

Päästiin lähes maaliskuuhun kunnes huomasimme maksujen taas seisovan koska laitteemme ei pääse nettiin. Nopeasti ”edullinen” puhelu vikapalveluun ja siellä näppärä nuorimies kyseli tilanteen perään. Hän olikin varsin taitava, jo kolmennen kysymyksen jälkeen kuulin kirosanan (jota hän pahoitteli) ja sain selvityksen ettei laite toimi. Minulle kerrotiin myös ettei monikäyttäjien sisällä olevia maksuja ole käytännössä mahdollista purkaa etänä. Jäimme siis odottamaan vaihtolaitetta sekä tietenkin rahoja. Vaihtolaitteen tultua, nopeasti vanha laite pakettiin ja etsimään tuota Siwaa, josta voin paketin palauttaa. Vastapäätä oleva posti olisikin ollut hiukan liian kätevä vaihtoehto. Sitten odotimme rahoja ja viikon odotusen jälkeen soitin Netsille. Minulle kerrottiin ettei tämä nyt käy niin nopeasti, heillä on töitä. Laitteen lähettämisestä kului yli viikko rahojen maksuun, olimme siis jälleen odottaneet rahoja yli kolme viikkoa…

Kyllä laitteet rikkoutuvat, sen ymmärrän, mutta laitettuani uuden laitteen paikoilleen osasin jo ennustaa uusia ongelmia. Saimme nimittäin vaihdossa maksupäätteen joka raksutti kuin faksi… jälkeenpäin minulle kerrottin laitteen ehdottomasti vioittuneen matkalla meille.

Tuo faksiäänien maksupääte sitten lakkasi toimimasta, yllätys yllätys ja nyt minä osasin kirota. Näytölle ilmestynyt pikselivika sai viimeksikin kiroilua aikaan. Soitto ”edulliseen” puhelipalveluun… kerroin mikä on vikana ja pyysin ratkaisua sekä myöskin selitystä. Puhuin jo kohtuuttomuudesta – kerroin ostavani heiltä rahansiirtoapalvelua. Suloinen nuori nainen kertoi ongelman olevan nettiyhteydessämme. Kerroin hänelle Soneran yritysnettiliittymien erilaisuuksista verrattuna yksityiskäyttäjiin, olinhan kuunnellut tällaisen tarinan varsin hiljattain edellisten rikkoutumisten aikana. Huolimatta selostuksestani neito arveli meidän internetin olevan ylikuormittunut. Kerroin, että samassa modeemissa on vain tietokone jota käytetään lähinnä kassa- ja ajanvaraustoimintoihin. Emme lataa filmejä, emmekä pelaa tietokonepelejä. Kuultuaan tämä, hän mietti, josko syynä olisikin liian vähäisessä kuormituksessa oleva yhteys. Kysyin onko hän tosissaan – toimiiko maksupääte vain jollain kapealla sektorilla näiden välissä? Sarkasmi kuului varmasti kysymyksestäni ja hän päätyi siihen, että asiaa pohditaan jossain tiimissä. Tiimistä soittikin asiallinen ja melko pahoitteleva mies, joku ymmärsi ettei nyt oikein oltu onnistuttu, todellakaan. Suosituksena oli laitteen päivittäminen hieman kalliimpaan versioon. Koska haluan eroon ongelmista tein sopimuksen. Tämän viikon torstaina oli kulunut viikko sopimuksen teosta ja laitetta ei kuulu. Soitto edulliseen puhelimeen… asiaa selvitellään ja palataan päivän aikana. Soittoa ei kuulunut ja perjantaina jälleen soitto edulliseen puheluun. Kuulin laitteen olevan lähdossä – 30.3 sovittu laite postitetaan siis asiakkaalle 7.4. vaikka tiedossa on ettei asiakkaan laite toimi. Huokailin, miten minusta tuntuu ettei palveluntarjoaja lainkaan ymmärrä mitä he myyvät ja millainen tilanne on heidän asiakkaalla kun maksupääte ei toimi.

Ihanat asiakkaamme ovat joustaneet ja ymmärtäneet – osa on maksanut suoraa tilille ja käteinenkin on liikkunut enemmän. Ymmärrystä asiakkailta vaatii myöskin se, että toistuvasti tilisiirrot meille liikkuvat epäloogisesti. Kun viikkoja sitten tehty osto häviää tililtä yllättäen on siihen vaikea varatua ja vaikuttaahan tällainen melko epäluotettavalta, kaikenkaikkiaan. Olemme yrittäneet kertoa asiakkaita tilanteesta ja toivottavasti olemme onnistuneet. Tämän palvelun ostan Netsiltä asiakkaita varten – mutkattomien korttipalvelujen turvaamiseksi. Surullista on ettei palveluntarjoaja tunnu ymmärtävän mitä olen ostanut, kenelle ja miksi.

Luottamus on mennyt, näin tunnen. Olen kuunnellut lukuisia kommentteja ja selityksiä, joista tässä vain minimaalinen osa. Saanut ohjeita, jotka eivät toimi sekä hämmästyneitä kysymyksiä kuten ”ei meidän yrityksessä ole tuollaista email-osoitetta”. Tämä yritys liikuttaa meidän rahoja – mutkattomastiko?

Hyvää Itsenäisyyspäivää

Juhlallinen päivä kaikille suomalaisille, meidän kaikkien Itsenäisyyspävä. Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys vaan saamme olla itsenäisyydestä kiitollisia puolestamme taistelleille esi-isille. Hyvä päivä muistella omia isovanhempia ja heidän kokemuksiaan sotavuosistaan. Kiitos heille ja koko sukupolvelle itsenäisestä kotimaasta.

Joskus on hyvä matkustaa kauas nähdäkseen lähelle. Omalla matkallani Aasiaan mietin piskuista Suomeamme täällä pohjolassa. Neljän vuodenajan monipuolisuus, luonnonläheisyys ja valtava tilantunne on asioita joita ei pysty oikein kuvaamaan. Miten myydä matkailijoille avaruutta – sellaistahan on vaikea kuvata. Kuitenkin uskoisin, että siitä voisimme ammentaa jotain aivan erilaista – ihmisille, jotka elävät jatkuvassa ihmispaljoudessa kokemus olisi ainutlaatuinen

Keskustellessa maailmalla tavallisten kansalaisten kanssa tunnetaan Suomi yleensä oikeastaan vain muutamasta asiasta – kylmästä säästä, Kimi Räikkösestä sekä Nokiasta. Balilainen taksin kuljettaja teki miellyttävän poikkeuken – hän kertoi heidän olevan kiitollinen Suomen hallitukselle rauhasta yli kolmekymmentä vuotta kestäneen vihanpidon jälkeen jälkeen. Martti Ahtisaaren johdolla Indonesiassa saatiin aikaan rauhansopimus, joka allekirjoitettiin Suomessa elokuussa 2005. Merkittäviä suomalaisia kädenjälkiä, jotka vaikuttavat miljooniin ihmisiin maailman toisella puolella.

Yhtenäistä suomalaista rintamaa tarvittaisiin taas, sillä yhdessä voisimme päättää nostaa Suomen ylös talousahdingosta. Tilanteesta, jota on tarpeetonta kaunistella. Rehellisellä ymmärryksellä tiedämme ettei tämän hetkinen tilanne voi jatkua. Nyt jos jokainen tekisi parhaansa niin jo pienillä teoilla saataisiin aikaiseksi suuria.

Itsenäisyyttä naillä tunnelmilla – Itsenäisyystunnelmiin:)

Suomi nousuun

 

Skin Candyllä väriä maailmalle…

Niin tai ainakin messuille ja  Cosmoprof Asia maailmaan. Tuhansien messuosastojen joukosta Skin Candy erottui jo kaukaa – omalla värimaailmalla. Meidän printtiseinät ja ja voimakkaat värit hehkuvat muiden musta-valko- harmaiden osastojen joukossa. Osastoamme sisustivat myös Skin Candy rekvisiitta uimapatjasta rantakassiin ja tietenkään rantapalloa unohtamatta. Huomiota saivat myös pienet yksityiskohdat kuten pilkkukengät ja pilkullinen käyntikorttirasia. Kun vielä tarjoilimme Marianne-karkkeja, lakritsia ja salmiakkia sekä tietenkin asiaan kuuluvaa suomalaista palanpainiketta kiinnostuneille niin osastomme oli täydellinen. Täydelliseen messuosastoon  kuuluu tietysti myös täydelliset naiset,  pilkkumekoissa ja hiusruseteissa, pilkkukengillä ja punaisella huulipunalla. Tietenkään ei sovi unohtaa täydellisen ständimme miehiä eikä Tarua – kaikkien panostus oli paikallaan ja auttoi meitä onnistumaan. Näillä eväillä saimme melkoisesti positiivista huomiota Aasiasta.

dsc_0030

Kolme pitkää messupäivää kontaktoimme asiakkaita ympäri Aasiaa ja tietysti joukossa oli satunnaisia kulkijoita Euroopasta, Amerikasta sekä Arabimaista. Sytytimme monella ajatuksen – tämä on jotain erilaista ja myönteisellä tavalla. Osa pysähtyi vain kehumaan yleistä ilmettämme ja ständiämme. Tietysti saimme pitkiä katseitakin ja pohtivia kysymymerkki-ilmeitä, mutta jos huomio jaettaisiin saaveihin olisivat kehut jo valuneet yli reunan, negatiivisten kommenttien tai ilmeiden tuskin peittäessä saavin pohjaa. Onnistuimme myös kontakteissa ja nyt eräillä alkaakin kiireiset ajat kun kaikkien kiinnostuneiden joukosta etsitään muutamaa helmeä joukkoomme ajatuksella Share the Fun with Skin Candy.

dsc_0029_6

Kaiken voi tehdä niin monella tavalla, mutta heittäytyminen hiukan vaikka överillä tavalla hauskaksi, leikkisäksi tai jopa hölmön onnelliseksi tuo hymyn kanssakulkijan huulille. Hymy huulilla monia asia tuntuukin sitten kiinnostavammalta. Skin Candy on myös todistanut ettei tällä ole edes vaikutusta tuotteen imagoon, ammatillisesti. Meihin suhtaudutaan silti kiinnostavina yhteistyökumppaneina ja toimitusjohtajamme tarjotessa käyntikorttiaan pallomekossa saa hän toki hämmästyneitä katseita mutta toisaalta myös kunnioitusta, uskoisin. Seuraavan, syntymässä olevan brändimme taistelut ja lempeät kosketukset saivat siis vain vahvistusta – olemme oikealla tiellä. Merkittävää bisnestä voi tehdä leikkisästi, hymy huulilla.

Hongkongin messuilla on helppo luoda yleiskatsaus siitä mikä nyt on in maailmalla. Pyörähtämällä ympäri ständimme edessä näin hoitolaitteiden valtavan valikoiman – tehokasta hoitoa kasvoille ja vartalolle mutta myös hoitolaitteita intiimialueiden kiinteytykseen. Naisille onkin tarjolla piukennusta niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Messuilla oli myös valtavat määrät naamioita, kertakäyttöisiä ja koneellisia maskeja, hulluttelevia printtinaamioita sekä arvokkaasti pakattuja luxustuotteita. Messujen kiertämiseen olisi voinut käyttää helposti kolme päivää ja joka päivä olisi löytänyt jotakin kiinnostavaa sekä varmasti erilaistakin.

dsc_0026

Aasian kierrokseni jatkuu ja nyt on aika hengähtää hetkeksi, lomailun merkeissä. Meidän matkassa messuilta on ainakin ihanan tuntuinen kädenjatke hieromiseen eli laite jolla saa helposti kipeät niskat tai pohkeet pehmeäksi Tietysti mukana kulkee myös muutamia naamioita, jotta matkaväsymys sekä auringonpaisteen negatiiviset vaikutukset saadaan kumottua.

Terveisiä teille Suomeen, ihmispaljouden keskeltä. Täällä huomaa, että jopa marraskuun pimeydessä on hyvä muistaa että meillä on Suomessa jotain aitoa ja erilaista. Sellaista, jota aasialaiset turistit kilvan yrittävät tallentaa jokaisen kameraan. Messuilla kerran Suomessa vieraillut australialainen herrasmies kertoikin minulle vierailustaan  Turun Saaristossa ja Houtskärin saaressa näin. Teillä on mahtava luonto ja äärettömän kaunis saaristo, ihanat rakastettavat ihmiset, parhaat juhlat sekä maailman parasta vodkaa.

Hymy huulilla, hyvällä mielellä mukavaa viikonloppua☺

YleX:n toimittajaa kompaten – puoluejohtajiamme hämmästellen

DSC_0503Tällä viikolla minulla on ollut aikaa ajatella, auton ratin takana. Kouluttaminen vei minut Suomen keskelle ja vähän ylikin – kävin Kemissä messuamassa ja Oulussa sekä Vaasassa kouluttamassa. Takana siis kolme koulutusta ja päivä messuja sekä runsaat 1500 kilometriä autoilua. Reipas reissu, josta jäi hyvä mieli!

Ainoa viihdyke autoilessa taitaa olla radio ja sen tahdissa hummailu. Onneksi radiossa on myös erinomaisia keskusteluja ja niitä kuunneltuani olen enmmän kuin hämmästynyt. Tiistaina pitkän työpäivän päätteeksi suuntasin illan pimeydessä kohti Vaasaa ja kuuntelin Ylex:n kanavaa, tarjolla musiikkia ja puhetta sopivassa suhteessa. Nuori miestoimittaja pudotti minut korkealta – hän kertoi suureksi hämmästyksekseni, että puoluejohtajamme kaikista puolueista pitävät maahanmuuttoa Suomen suurimpana ongelmana. Tuo nuori toimittaja heitti ilmaan kysymyksen – onko todellakin näin, että 30 000 maahanmuuttajaa on suurin ongelmamme kun maassamme on yli 380 000 työtöntä työnhakijaa. Teki mieli melkein huutaa – minusta meidän suurin ongelma on Suomen valtion hurja velkataakka, olemme niin ylivelkaantuneita ettei noita lukuja edes käsitä ja ilman tuota velkataakkaa eläisimme hyvin erilaisessa yhteiskunnassa. Suomessa valtion kassaa mieletään vieläkin valtavaksi rahasäiliöksi, josta Roope Ankan tavoin valtio yrittää olla antamatta rahaa. Jos näitä sarjakuvahahmoja nyt käyttäisi selventämään Suomen tilannetta niin kyllä Suomen valtio rahatilanteensa kannalta olisi hyvin Aku Ankan kaltaisessa tilanteessa. Aku kun on kroonisesti velkaa ja onnistumisten hetkellisestikin tuoma helpotuskin kääntyy lopulta negatiiviseksi. Ajaessani yön pimeällä tiellä mietin – minusta minä ja YleX:n toimittaja ollaa priorisoinnissa nyt johtajiamme taitavampia.

Pohdiskelin, onko Suomen tilanne niin toivoton ettei edes johtavat poliitikomme jaksa sitä ajatella? Onko helpompi puhua maahanmuutosta ja nojautua samaan suuntaan kuin tunnettu jääkiekkoilija. Tuota kansallisikonia kun kaikki rakastavat. Presidenttimmekin on ottanut selkeästi kantaa maahanmuuttoon valtiopäivien avajaisissa ja media on kärkevästi leikannut puheesta paloja, mediaystävällisemmäksi. Media nosti jakkaralle maahanmuuton, isoimmaksi ongelmaksi. Jospa leikkaan presidentin puhetta itsekin.” Talous on tärkeä asia, muttei elämän tärkein asia. Siksi se on juuri nyt vaikeista ongelmistamme se helpompi. Sauli Niinistö puhuu viisaita ja kun vielä jaksaa muistella uudenvuodenpuhetta samaan hengenvetoon, olen onnellinen – presidenttimme on onneksi oikealla linjalla. Erityisesti rakastan hänen toivettaan neuvottelijoille – ”menossa on nuorten yrittäjien tuoma annos uutta, antakaa sen, hyvät neuvottelijat tuulahtaa kammareihinne”.

Minulla on kuluneella viikolla ollut mahdollisuus tavata paljon yrittäjiä ja tulevia sellaisia. Ihania alastaan innostuneita nuoria naisia ja miehiä sekä jo konkareita, vuosia yrittäjänä toimineita ammattilaisia. Yrittäjä jaksaa kunhan työ tuntuu merkitykselliseltä ja sillä tulee toimeen. Suomalaisten yrittäjien toimeentulon turvaaminen on tärkeää, sillä tästä työstä kertyy verovaroja valtion velankin maksuun. Toimet yrittämisen kannattamiseksi ovat välttämättömiä ja toivoisin poliitikoiltamme näitä toimia. Erityisesti ruoho ei saisi olla Suomenlahden eteläpuolella niin paljon vihreämpää, koska yrityksen kotimaata on aivan liian helppo muuttaa ja jo nyt monet ovat sen tehneet ja yhä useammat harkitsevat

Tällaisia toiveita siis päättäjlle – viisaita päätöksiä Suomen parhaaksi!

Osta työtä Suomeen…

Suomi nousuunTänään vietämme Suomalaisen Työn liiton lanseeraamaa Osta Työtä Suomeen -päivää. Sillä halutaan kertoa kaikille, että kuluttajilla on valtaa, meillä kaikilla siis on valtaa ja sitä kautta vastuuta. Suomalaisen työn liitto kehoittaa ostamaan tänä päivänä vain kotimaisia tuotteita ja palveluita.

Pienillä valinnoilla onkin siis suuria merkityksiä. Nyt ei päästä niin helpolla, että käymme vain kaupassa kauppamonopolimme suurimman ketjun vihreän sävyisissä megamarketeissä jäsenetukorttia vinguttaen. Kaikki siellä myytävä ei todellakaan tuo työtä Suomeen. Nyt täytyy katsoa mistä tuote tulee ja ketä valmistaa, enemmän kuin ketä myy – Suomessa tuotettu ja tehty on tuonut työtä Suomeen. Jos suomalaista ei sitten ole, olisikohan eurooppalaista. Onhan Eurooppa meidän takapihamme tai paremminkin etupiha. Vahva Eurooppa antaa meille  vahvan euro.

Itse haluaisin korostaa pienillä valinnoilla palvelutyön ostamisen merkitystä Suomen työllisyyden kannalta. Palvelua tuottavat suomalaiset pienyrittäjät, jotka työllistävät itsensä ja usein jonkun toisenkin henkilön. Välillisesti nämä pienyrittäjät työllistävät useitakin ihmisiä, kuten kirjanpitäjiä, kuljetusta, siivouspalveluja, mainostoimistoja ja mediamyyntiä, maksupäätepalveluja, puhelinoperaattoreita, tukkuliikkeitä ja lukuisia muita yrityksiä. Palvelunostoon tuotu raha pitää siis Suomen työllisyyttä varmasti pyörimässä ja tästä pyörimisnopeudesta meillä kaikilla on vastuuta.

Totisesti toivon meidän asiakkaiden tulevan luoksemme muillakin motiveilla. Asiakkaiden odotukset ja toiveet ovat ohjenuoramme, johon pyrimme vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteenamme on tuottaa hyvää mieltä sekä kauneutta ja terveyttä – yhdessä asiakkaan toivomassa muodossa.  Hoidosta saadun ilon lisäksi siis pidämme rattaat hyrräämässä työllisyyden parantamiseksi Suomessa.

Sinivalkoisin työllisyysaattein siis tähän päivään ja toivottavasti vuoden muihinkin päiviin. Nyt laskettelemme pian viikonloppuun ja itsenäisyyspäivän viettoon. Oikein mukavaa pyhää kaikille!