Miten vuotava vene voi kuvata ihonhoitoa?

Syksyn pimeys alkaa jo todellakin näkyä ja illat onkin jo selvästi pimeämpiä. Kun tähän vielä yhdistyy kylmyys ja kosteus saattaa helposti tunnelma hiipua alakuloisemmaksi. Minun joka vuotinen aseeni syksyä vastaan on pysyä kiireisenä, todella kiireisenä, sillä silloin ei yksinkertaisesti ehdi pohtia turhia. Nyt vaan toppatakki niskaan ja menoksi👍… Viimeisen viikon aikana olenkin viettänyt yhden vapaapäivän, kolme päivää hoitolassa sekä työpäivän Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Tässä tunnelmia viime viikon perjantain koulutuksesta Helsingistä – olipa mielenkiintoinen päivä!

IMG_20191009_011828.jpg

Skin Forum Helsingissä kokosi aamupäiväksi yhteen kauneudenalalla toimivia terveydenhuollon ammattilaisia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Iki-ihanan Anna Perhon juontama tilaisuus alkoi ruotsalaisen plastiikkakirurgin luennolla täyteaine injektioiden mahdollisuuksista. Hieno kasvokarttaan perustuva injektointiohje oli minulle täysin uutta.

oznorHB_vivi

Omat käsityksenikin saivat taas ravistelua kun Dr. Richard Vikor vastasi minulle, että enimmillään hän injektoi yhdellä kertaa kasvoihin 16 ml täyteainetta. Vikorin tekemä demo-hoito saikin nuoren (35v) naisen kasvoihin aikaan melkoisen muutoksen tunnissa. Nopean painonpudotuksen seurauksena oli kasvojen malli muuttunut sekä täyteläisyys ja pehmeys hävinnyt. Tällaiset isot kerralla annettavat filleri -hoidot vaativat stten jo toipumista ja jälkilääkitystä aivan erissä mittasuhteessa kuin minun tekemät 1 – 2 ml kertahoidot. Hienoa oli kuitenkin seurata todellisen ammattilaisen työtä.

cof

Iltapäivälla seuraamme liittyi myös kauneudenhoidon ammattilaisia ja keskityimme ihon hoitoon. Norjalainen Dr Michael Zangani kertoi omasta työstään ihotautilääkärinä. Melkeinpä olisin voinut taputtaa kesken puheen kun hän aloitti – hänestä ihonhoidon kulmakivi on ihon suojakerroksen (epidermiksen tiilimuurin) laadun turvaaminen. Kun seinälle vielä heijastui seuraava kuva hykersin jo melkein ääneen – meilläkin on Xylitol, joka juurikin parantaa ihon suojakerrosta lisäämällä Filaggrin proteiinin määrää ihossa. Loistavaa puhetta ja ihanaa kuulla minkä merkityksen tämä myös plastiikkakirurgin pätevyyden omaava lääkäri laittoi ihon pinnan hyvinvoinnin parantamiseen. Hänen akne-potilaat eivät saa hoidoksi vain Roaccutania tabletteina vaan myös erinomaiset ohjeet miten hoitaa kasvojen ihoa kosmetiikalla. Ihon hoidolla on merkitystä, todellakin!

cof

Iltapäivän jatkona Pihlajalinnan Ihotautilääkäri Marika Schröder kertoi meille sanoin ja lukuisin kuvin ihon pahalaatuisista muutoksista. Mahtava muistutus ennestään tutusta asiasta. Erinomainen tieto oli myös se, että runsasluomisten asiakkaiden on mahdollista Pihlajalinnassa kuvauttaa ihonsa ja näin luomien muutoksia on mahdollista seurata vaikka vuosittain. Tämän kuvauksen 150 euroa maksaa itsensä helposti takaisin, jos sillä vältetään tarpeettomia luomenpoistoja ja toisaalta mielenrauhasta tuo hinta on kyllä kohtuullinen. Kuvien tarkastelun (vertailun) kun antaa vielä lääkärin tehtäväksi niin itse voi ottaa rennommin.

oznorHB

Päivän päätteeksi kuuntelimme AHA-happojen ”keksijäksi” tituleerattua amerikkalaista Joe Lewisiä. Hänen kertomistyylinsä oli suoraa mahtavasta Ameriikanmaasta, jossa esiintymisen lahja taidetaan imeä jo äidinmaidossa.  Erinomaista puhujaa on aina ilo kuunnella ja kun Lewisillä aiheena vielä ihohoito niin ihan parasta. Tässä pari esimerkkiä hänen loistavasta luennosta. Ihon altistumista ympäröivän ilman vaikutuksille hän kuvasi ruosteisella maatyökoneella – muistakaa, että ihomme on altiina joka päivä ympäristön vaikutuksille kuten tämä ruosteinen peltotyökalu. Ruostuminenhan on hapettumisreaktio, jossa osallisina ovat viattoman kuuloiset rauta,vesi ja happi. Kosteuden haihtumista huonokuntoisesta ihosta hän todellakin vertasi vuotavaan veneeseen – jos vuotavaa venettä vain tyhjentää, yrittämättä lainkaan korjata tilannetta, on uppoaminen jossain kohtaa väistämätöntä. Aivan samoin, jos kosteuden puutosta ihossa yrittää korjata vain lisäämällä kosteutta, yrittämättä lainkaan korjata sitä, on seuraukset selvät. Haihtuminen vie lopulta tässä voiton ja sen seuraukset ihossa ovat merkittävät. Nämä Joe Lewisin kuvaavat esimerkit tulen jatkossa muistamaan aina♥️.

Mielenkiintoisen päivän sivuanti oli ajatusten vaihto kollegoiden kanssa. Oppiminen toisilta on huikea mahdollisuus ja itse kouluttaessani seuraan joka kerta miten viisaus joukossa todellakin lisääntyy.  Elämä on yhtä oppimista, todellakin, eikä onneksi oppiminen lopu koskaan…

leaf-4465769_1280

Mukavaa syksyä kaikille ja menestyksekästä taistelua alakuloa vastaan😄!

 

Skin Candyn matkassa Tukholmassa♥️

Kotimatkalla Tukholmasta kahden raskaan, mutta onnistuneen messupäivän jälkeen. Kistassa järjestettävät messut kokoaa ruotsalaiset kauneuden ammattilaiset yhteen. Messuilla on noin 3000 kävijää ja 90 näytteilleasettajaa eli mistään hurjasta väenpaljoudesta ei ole kyse.
Screenshot_20190906_223506_com.android.chrome

Meidän Skin Candy erottui taas edukseen persoonallisella tavallaan. Me emme ole jotain klassista ja rauhallista vaan reippaasti iloista uusretroa. Messupäivät kuluvat aina nopeasti piukasti työn merkeissä. Uutuutena tänä vuonna järjestimme osastolla hauskoja PopUp pikakursseja. Se miten nopeasti käteväkätiset kosmetologit oppivatkaan käsittelemään massaa iholla, hämmästyttää aina. Melkoisen iloisessa tunnelmassa sain onnitella jokaista osallistujaa.
IMG-20190906-WA0003
Olen taas melkein loputtomasti opettanut ruotsalaisille ruotsia. Tänäkin vuonna olen päässyt kertomaan ettei vaxning todellakaan ole hårborttagningin synonyymi. Heidän seuraavaksi tarjotessa karvat päästäni nostattavaa sockervaxning-sanaa  joudun senkin dumppaamaan. Meidän osastolla on tarjolla ihoa hoitavaa karvanpoistoa, mutta vahaa minulla on käytössä vain kun hoidan venettä tai autoa. Tämä saa ihanan iloiset ja välittömät ruotsalaiset kerta toisensa jälkeen hämilleen… men jag menar just det, vaxning!! 🙉🥺🙉🥺😂

IMG-20190907-WA0004

Messuilla on parasta juuri ihmiset ja uudet mahdollisuudet, loputon tarinointi asiakkaiden kanssa ja uuden oppiminen. Ihanaa on tutustua myös paremmin omaan Skin Candy – perheeseemme.  Kiitos Tanja, Linda, Dolores ja Harri mukavista messuista! Jotta päivälle saadaan riittävästi pituutta se kannattaa tietysti päättää hotellin Sky-baariin. 34- kerroksen korkeudesta saimme meidän mielestä hienoja kuvia öisestä Tukholmasta… niin ja vähän meistäkin!

IMG_20190905_221058Olemme me aika taitaviakin ja hiukan hävyttömiä kun kehtaamme purkaa hiukan luvattoman aikaisin. Sen ansiosta, puoli tuntia messujen sulkemisen jälkeen, oli näin iloisia naisia täpötäyden auton vierellä👍😊. Hyvä me!

IMG_20190906_173433_1

Tunnelmia Tokiosta

Kauas on pitkä matka ja takaisin matkaa on aina ihan saman verran. Skin Candyn pilkkumekko vierailu Cosmo Tokiossa on onnistuneesti takana ja päivän mittainen kotimatka🛫on suoritettu, hyvä me!.  Utelias minäni on pannut parastaan koko messumatkan tutkimalla tätä kiinnostavaa ja erilaista kulttuuria. Japani on monin tavoin vahvasti aasialainen, mutta samalla melko länsimainen. Matkailijalle se vaikuttaa lempeältä ja siistiltä, mutta paikallisille jopa totiselta ja kurinalaiseltakin.

bmd

Öinen hiljainen kauniisti valaistu katu johtaa Tokio Sky Towerille

 

Tokion on rauhallinen ja siisti kymmenen miljoonan asukkaan kotikaupunki. Miljoonankaupungin hurjin humu ei näyttäytynyt meille, mutta toki jätimme kokeilematta metroon ahtautumisen ruuhka-aikana. Kaduille tuntui mahtuvan helposti kaikki, eikä Hongkongin kaltaista kävelen ylitsesi- tunnelmaa syntynyt lainkaan. Iltaisin liikkuessamme tuntui kaupunki hiljenevän pikku hiljaa ja lopulta suorastaan nukkuvan. Yhtenä iltana ehdin runsaan kymmenen kilometrin kävelylenkille kaupungin hiljeneville kaduille hämmastelemään turvallisuuden ja rauhallisuuden tuntua, samaa tunnelmaa vahvistivat talojen edessä olevat, jopa lukitsemattomat, polkupyörät. Kaikissa miljoonakaupungeissa ei myöhäiset illan tunnit yksin kulkevalle naiselle herätä tällaisia tunteita. Tokion huikaisevaa yövalaistusta pääsimme katsomaan hotellimme 24-kerroksen ravintolasta sekä Tokio Sky Towerista 350- kerroksen korkeudesta. Kaunista ja pysäyttavää ja tuntui myös kuin kaupunki jatkuisi loputtomiin. Tokion kaupunkikuvaan liittyy myös ylvään Fuji-tulivuoren lumihuippuinen profiili, joka korkeuksista näkyi hienosti.

bty

Ken tietää mitkä ovat nämä hullunkuriset korvakorut? ps. ei liity korviin mitenkään, japanilaisiin kyllä vahvasti

 

Ystävälliset ja kohteliaat japanilaiset hymyilevät ja kumartelevat suloisesti, hymyn huulilla laskematta. Uskottavuus ja kasvojen säilyttäminen on heille tärkeää, samalla he ovat ikäänkuin pahoillaan kaikesta. Yhteisön asettamien käytösnormien noudattaminen on tärkeää ja yksilöllisyys ei olekaan mitään tavoiteltavaa. Yhteisön ulkopuolelle sulkeminen onkin seuraus epäsopivasta käytöksestä.  Etiketin mukaista on myös karvanpoisto ja kaikiltä näkyviltä ihoalueilta karvaat onkin poistettu niin miehillä kuin  naisillakin. Katukuvassa näkyy vain vähäisesti maahanmuuttajien näköisiä kansalaisia ja vähäosaisia ei näkyvillä ole lainkaan. Japanilaiset nuoret solmivat avioliiton ja perustavat perheen keskimäärin yhä myöhemmin, kuten muissakin kehittyneissä maissa. Perhekoko on myös, varsinkin kaupungissa, samankaltaista eli 3 – 4 henkilöä. Avioerot kuitenkin ovat edelleen Japanissa harvinaisia ja tärkein syy tulkkimme mukaan tähän on naisten merkittävästi miehiä alhaisempi tulotaso. Konservatiiviset arvot näkyvät myös työnjaossa perheissä, sillä naiset tekevät edelleen valtaosan kotitöistä sekä hoitavat lapset.

bty

Näyttävät korvapuusteita, mutta ovat rapean ohueksi keksiksi paahdettuja mustekaloja

Japanilainen ruoka on kevyttä ja annoskoot ovat maltillisia, päivällismeny koostuukin helposti useista pienistä annoksista.  Japanilaisen keittiön tunnusomaisia aineksia ovat riisi, nuudelit, merenelävät, kana, erilaiset kasvikset ja sienet sekä tietysti soijakastike. Näitä aineksia yhdistelemällä kyllä syntyy onnistuneita makukokemuksia ja tietysti kaikki ruoka syödään sitten puikoilla. Nyt minulla on niin erinomaiset ”puikkoiluohjeet ja kokemus”, että harjoitukset jatkuvat kotona, pojat varmasti tykkäävät. Ravintoloista löytyi myös juomabuffetteja tyyliin 10€:lla 90 minuutin ajan juomaa omavalintaisesti listalta. Löysimme myös tältä listalta onnistuneita makuja. Sky Towerin ruoka- ja juomabuffetti tuntui sisältävän myös henkilökohtaisen tarjoilijan, joka yritti pitää meidän laseissa tasaisesti juotavaa. Ehdimme tehokkaina viivähtää hetken myös paikallisessa Karaoke-baarissa sekä ”lähiökuppilan”kaltaisessa tupakan tuoksuisessa juottolassa.

bty

Tokion ravintolan vessan oheistarpeissa tarjolla myös suunpesuaine

Mikä sitten on Japanin matkan helmi? Toivottavasti tämä ei ole epäkunnioittavasti sanottu, mutta minulle se on loistava vessakulttuuri. Miten usein olenkaan palannut matkalta pohtien kuinka monen vessanpytyn reunoja olen matkalla kuivannut ja puhdistanut voidakseni istua. Kiinan yleisissä vessoissa iloitsin jopa lattiareiästä, sillä sillä kykkiminen tuntui hygieenisemmältä. Japanin matkalla en löytänyt mitään kuivattavaa tai puhdistettavaan yhdenkään vessanpytyn istuimista. Istuessani puhtaille istuimille sain helposti mieleeni useita ihmisiä, jotka osaisivat arvostaa minun kanssani yhtä paljon tätä puhtautta. Kokonaisuudessaan  naistenhuoneet olivat aina siistejä ja hyvin hoidettuja. Ravintoloissa lavuaarin reunalla oli usein tarjolla erilaisia oheistarvikkeita kuten hammaslankaa ja pumpulipuikkoja. Lähes kaikkialla pyttyjen läheisyydessä olevista napeistä voi lisäksi valita kätevän alapesun tai vaikka ”yksityisyyttä” tai linnunlaulua. Todellakaan kylmäksi ei jättänyt myöskään messualueen vessojen lämmitetyt istuimet. Videoinnin arvoinen oli myös oven tahtiin aukeava pytyn kansi Sky Towerissa. Haluaisin tällaisen luxustoaletin myös kotiini, lämmitetyillä istuimilla ja linnunlaululla sekä aaltojen kohinalla, please.

Mieliinpainuva Tokio on kokemus ja matkakohde mitä voin suositella. Cosmo Tokion kauneusmessuista ajatukseni ovat samanlaiset, kiinnostava ja suositeltava kokemus. Messuista, karvanpoistosta ja kauneudenhoidosta Japanissa on tarinaa koottuna seuraavan blogitekstin verran. Palaamme siis 脱毛 eli  datsumön parissa.

Rentouttavaa vaalisunnuntaita kaikille!

 

 

Skin Candyn matkassa… Tokio🇯🇵

mdeTaas mennään Skin Candyn matkassa kohti seikkailuja,  suuntana Tokion kauneusmessut. Skin Candyn DIY-kit on ollut siellä jo myynnissä,  mutta toki haluaisimme myös ammattituotteita myyntiin Japaniin. Aasia on erilainen maailma, mutta viime vuonna Hongkongin messuilla tapasimme ihmisiä ympäri maailmaa. Mahtaakohan Tokiossa olla samanlaista?

sdr

Me and Angelo!

Karvanpoisto maailmalla on tämän kevään tutustumisen aiheeni, sillä haluan tietää millaista karvanpoiston ammattilaisten työ on maailmalla.  Tokion jälkeen helmikuussa on Pietarin ja Lontoon messut ja maaliskuussa sitten Dusseldorfin messut. Näitä messuja kiertäessäni voin haastatella ammattilaisia ja saada käsitystä minkälaisia eroja työssä on vai onko eroja lainkaan. Mielessäni on ainakin seuraavia kysymyksiä: ”Millä karvanpoistoa tehdään ja missä?” ”Käykö miehet ja naiset?” ” Mitä alueita hoidetaan?” ” Millainen on tyypillinen karvanpoisto asiakas? ”Millainen hintataso on? ” Mitä vielä olisi mielenkiintoista tietää, kerro sinä?

IMG-20180103-WA0037

Vuoden vaihtuminen seuraavaan saa aikaan tunteen, johon liitämme  tilinpäätöksen. Laskemme kuluneen vuoden tulot ja menot,  saavutukset ja tappiot,  onnistumiset ja kehittäisen kohteet, yritämme ottaa opiksi, hyväksyä itsemme, nauttia saavutuksista ja ennenkaikkea laadimme suunnitelmia tulevan vuoden varalle.  Suunnitelmia ja tavoitteita on alkaneelle vuodelle monia, mutta edellisistä vuosista poiketen tein minäkin yhden  uudenvuodenlupauksen.  Vuuodenvaihdetta vietin teinieni kanssa Floridassa ja siellä hiekkarannalla raketteja ihaillessa tuntui luontevalta tehdä lupauksia. Me kaikki kolme löysimme kehityskohteita…

Hyvää vuoden alkua kaikille🙂! Tammikuu on aina ihanan yllättävä – vasta vaihdoimme vuotta ja pian on tammikuusta jo selvitty. Päiväkin on jo kuukauden verran pidempi, kevättä kohti mennään👍.

Matkailu opettaa – housutko vaarallinen vaate?

Goodbye Ural Beauty🤗 – Messut messuiltu ja aika palata kotiin useita kokemuksia rikkaampana. Messuille lähteminen on aina jonkin sortin ponnistelu. Asiat kotona ja hoitolassa on järjestettävä ja matkaan on muistettava pakata kaikki tarpeellinen. Järjestelmällisestä,  pilkunviilaaja luonteesta olisi tässä kohden rutkasti apua. Tuon puuttuessa,  onneksi kokemus tuo varmuutta pakkaamisessakin ja lopulta aina onnistumme luovimaan tilanteesta kuin tilanteesta👍.

IMG-20171116-WA0006

Minun osaltani nämä olivat hiljaisimmat messut ikinä🙊, sillä nyt olisi tarvittu venäjänkielen taitoa. Viittomakielellä pärjää kun on pakko ja  se olikin minulla ainoa kommunikoinnin keino👍👌👎💪. Onneksi saimme nauttia Tanjan erinomaisesta venäjänkielen taidosta ja kulttuurin ymmärtämisestä. Messuvieraiden kontaktointiin ilman venäjää oli minimaaliset mahdollisuudet. Tapasin messuilla korkeintaan kymmenen englantia puhuvaa asiakasta.  Turhauttavaa oli myös etten messujen aikana oppinut ymmärtämään keskustelusta mitään. Tutummissa kielissä ymmärtämistä alkaa messuilla tapahtua koska keskustelu pyörii yleensä Skin Candyn ympärillä.

IMG_20171118_224345

Karvanpoisto ja sokerointi oli messuvieraille tuttua. Hämmentävää oli kuulla,  että useimmat koulutetut kosmetologit sokeroivat kotona ”freelancerina” kuten he asiaa kuvasivat.  Oikeastaan salonki tuntui olevan vain kampaajilla, kynsientekijöillä tai vastaavilla.  Sokerointia opetetaan useassa alueen koulussa vahauksen lisäksi. Opetuksessa oli suuria eroja ja saimmekin tehdä muutaman onnelliseksi tekniikkaopetuksella. Erikoisin epäonnnistuja oli opetettu koulussa tarttumaan peukalon avulla sokerin reunaan repäisemään. Minun asiakkaan iholle levittämä pehmeä massa lensikin tuolla tyylillä hienossa kaaressa täysin hallitsemattomasti, osan jäädessä iholle. Repäisymenetelmässä on käytettävä todella jäykkää massaa ja sillähän se karva irtoaa heikosti,  kuten asiakas kertoi.  Toki tapasimme myös edistyneitä,  käteväkäsisiä master- sokeroijia sekä opettajia. Erikoisin kuulemani asia oli laki?!, joka velvoittaa hygieniasyistä vaihtamaan sokerin siirryttäessä ihoalueelta toiselle. Ei auttanut sairaanhoitajakoulutukseen vetoaminen eikä kertomus siitä, että Euroopan sokeroijat ja Candääjät kyllä siirtyvät samalla massalla seuraavaa ihoalueeseen ongelmitta. Laista kertonut sokerointiopettaja oli myös sairaanhoitaja ja suhtautui kyseenalaistamiseen lentoemäntämäisesti hymyilemällä ja toistelemalla ettei asialle voi mitään,  Venäjällä laki on laki eikä sille voi mitään🙈🙉🙊. Paluumatkalla lentokoneessa pohdimme housujen pukemista. Huomasimme housut melko vaaralliseksi vaatteeksi,  sillä niitä pukiessa kyllä sekoittuu säärten, reisien ja jopa nivusalueen ihon normaaliflorat.  Pitäisikö vinkata Venäjän fiksuille päättäjille, sillä vaaran ymmärrettyään määräisivät varmasti kiellettäviksi tuollaisen mikrobilingon.  Tulisi mekkokansaa naapurimaasta ja tietysti niitä käytettäisiin ilman sukkahousuja, sillä ne ovat pukemistavan vuoksi vaarallisimmat mahdolliset housut. Tässä kohtaa tiedän miksi minulle syntyminen Suomeen ei ole lottovoitto vaan keino pysyä hengissä, järjissään sekä vapaana.

mde

Matkailu avartaa ja niin tämäkin reissu.  Venäjällä on erilaisia.  Pelkästään kulkeminen oli haasteellista,  kun tavallisen taksin saamisen tarvitaan venäläinen puhelin liittymä.  Taksiasemista tai messukeskuksessa edessä odottavista autoista voi vain haaveilla – tutuksi tulikin Über ja Gett ja kiitos messujärjestäjien saimme isoautoisen luottokuskin lentokenttäkyyteihin. Matkalaukkujen kanssa kun Uberin kaltaisissa oli haasteita.Englanninkielen taitoista henkilökuntaa löytyi ihanasti ravintoloista,  mutta ei aina edes hotellimme vastaanotosta.  Selitä siinä sitten mitä sieltä minibaarista tuli juotua ja milloin. Parasta vaan maksaa mitä pyydetään ja pakata eväät.

IMG-20171118-WA0009

Jekaterinburgissa nautimme lumisesta maisemasta ja pikkupakkasesta,  joka oli ihanaa vaihtelua Lounais-suomen pimeyteen. Näimme myös kauniita rakennuksia ja ”sähköpiuhoihin” katosta kytketyt linja-autot saivat minut ymmälleen. Raitiovaunun 🚎käsitän,  mutta en tätä. Yllätyin myös siitä miten erinomaisia ravintoloita löysimme, sillä jokainen ravintolailta oli makuelämys. Ensimmäisen illan pihviravintolassa saimme mureat ja taitavasti paistetut pihvit maukkailla kasviksilla ja heidän pestokastikkeensakin oli täydellistä. Viinipullon ”aukioloaikaa” tiedustellessamme,  viini vaihdettiin välittömästi uuteen. Seuraavana iltana suuntasimme suosittuun Georgialaiseen ravintolaan, jonka leikkinurkasta muovautui hetkessä meille erinomaisesti soveltuva päivällispöytä.  Saimme tutustua alueen herkkuihin tarjoilijan ammattitaitoisella ohjauksella.  Alueen viini oli jo luku sinänsä,  todellakin täydellistä.  Illan aikana näimme myös tarjoilijoiden pukeutuvan synttärisankarin kunniaksi karvaisiin heimohattuihin ja onnittelevan sankaria laulamalla. Viimeisenä iltana valitsimme Uzbekistanilaisen ravintolan Shopping Centerin vierestä ja taas meitä onnisti.  Istuimme pirttipöydässä ja söimme lukuisista pikkusannoksista koostuvaa paikallista ruokaa,  loistavaa kalaa,  maukkaita shaslikkeja,  munakoisoleipäsiä ja runsaasti kasviksia. Onnistuimme myös valitsemaan viinin,  jota kukaan muu ei ollut vielä tilannut.  Jälkeenpäin ymmärrämme sen hyvin,  sillä mausta tuli nuoruus mieleen. Viinivalinnasta huolimatta ilta oli täydellinen kokemus.  Iltatähdeksi päädyimme vielä saksalaiseen olutkellariin🍺,  jossa saimme jopa puuharannekkeet. Rannekkeiden anti jäi suurelta osalta selvittämättä,  mutta ehdimme nähdä tirolilaisasuisten tarjoilijoiden tanssinäytöksen. Hauskaa,  saksalaista menoa, kertakaikkiaan.

sdr

Väsyneenä, oppineena ja monia kokemuksia rikkaampana on hyvä laskeutua tuttuun ja turvalliseen Helsinkiin. Maailmalla riekkumisen jälkeen arki tuntuu aina niin mukavan helpolta. Kiitos matkaseurasta Irene, Harri,  Tanja sekä Skin Candy & Calcagni Diffusion😘.

IMG-20171117-WA0005

 

Kiireiden keskellä- nostaisinko jalkaa kaasulta?

Tämä viikko on ollut yhtä menoa ja meininkiä – tuntuu että olen ollut enemmän menossa kuin jossain paikallaan. Vaudikkaan päätöksen viikolle antoi Skin Candy koulutus Oulussa. Aivan ihanat, innostuneet ja taidokkaat kurssilaiset kruunasivat viikkoni. Kuvissa otteita kurssilaisten työstä -nämäkö ensikertaa sokeroimassa? Erityiskiitos myös VR:lle rauhaisasta matkasta. Kun säntäsin torstaina pitkästä päivästä, puolen tunnin kotipyrähdyksen jälkeen yöjunaan, oli takki tyhjä. Hämmentävän rauhaisa juna ja makuuvaunu, jossa tiesin voivani loikoilla seuraavat 10,5 tuntia (!!!) tuntuivat luxukselta.  Oikeasti siinä minä sitten loikoilin, koko annetun ajan, jopa kiitollisena. Täydellistä on kun koulutuksen päätteeksi pääsen vielä illaksi kotiin, VR:n pehmeällä kyydillä.

Elän elämääni, jossa on paljon tekemistä – asiakaspalvelua, hoitoja, tuotekehittelyä, hoitojen testausta, kouluttamista, messumatkoja, remonttia, kotitöitä, lasten asioiden hoitoa, sähköposteja, verkkotaitojen opiskelua, kodin kunnostusta, veneen laittoa, sauvakävelyä, kuitteja ja laskuja, ihmissuhteita… elämäni saa kuulema jotkut hengästymään pelkästä kuuntelemisesta.

Rakastan elämääni, jossa on täysillä elämisen tunnelma. Parasta on monipuoliset työtehtävät, vaihtelevat päivät ja ihanat asiakkaat sekä kirjava kerho työkumppaneita, joiden joukossa mahtavia tyyppejä, enemmän kuin ehkä ansaitsen. Tälläkin viikolla olen tehnyt 14 tuntisen työpäivän, jonka päätteeksi vielä nopeasti käväisin veneellä, sydänyön tunteina. Kouluttanut suomeksi ja ruotsiksi, etsinyt ”viikingille vaatteita”, pigmentoinut, injektoinut, candännyt, opiskellut ja tehnyt remonttia. Hoitolapäivästä voin hypätä suoraa venepuuhiin tai hoitolaremonttiin. Koulutuspäivänkin jälkeen hoidan vielä mielelläni asiakkaita tai sitten voin suihkia meneemään, ulkona, pilkkopimeässä…

8A291888@57E26712.FB4E0159-1 (2)Ikuinen kapinallinenko minussa huutaa vai omien rajojen kokeilija, hullu työnrakastaja vai työhön pakenija, tavoitteettomasti säntäilijä vai saavuttamattoman tavoittelija… aivan sama miten tämä määritellään, jos itsestäni tuntuu hyvältä. Meitä kaikkia kun ei ole luotu samalla muotilla ja minä olenkin löytänyt melko voimakkaan sisäisen viikinkini. Mieleni tekee levolliseksi ja täysin arvosteluja vastaanottamattomaksi tunne, että elän juuri itseni näköistä elämää ja tavalla, jossa olen rehellisempi itselleni kuin ehkä koskaan. Mielenrauha saa minut hymyilemään ja hulluinpana hetkenä jopa nauramaan, itselleni.

 

Ja siitä kaasusta? Ei, en nosta – en vaikka joskus väsyttää. Itseasiassa, rehellisesti tuntuu, että tarvittaessa voisin polkaista tuota poljinta vieläkin hiukan syvempään ja erityisen intensiivisesti.

Lue loppuun

Kortti on mutkaton maksuväline – vai onko?

2014082712078Olemme tottuneet mutkattomaan maksamiseen – vilautamme korttia ja rahat vaihtavat omistajaa kätevästi ja riskittömästi, eikö? Pienen yrittäjän silmin viimeiset kuukaudet ovat paljastaneet korttimaksamisen vähemmän kätevän puolen.

Pari vuotta sitten jouduimme lopettamaan oman hyvin toimivan maksupäätteen käytön. Tuon päätteen olin ostanut toiselta yrittäjältä ja se toimi meidän monipankki päätteenä moitteettomasti, huokeasta hankintahinnasta huolimatta. Pakkolopettamisen takana oli lähimaksamisen mahdollisuuden tuleminen (nopeat maksut alle 25€ ostoksilla). Tuo lähimaksaminen on varmasti kätevää nopeissa tilanteissa, mutta meille siitä ei ole mitään hyötyä rauhallisten kassatilanteiden ja maksettavien summien vuoksi. Tämä pakkovaihdos nosti rahansiirron kustannukset meille monikertaisiksi ja kuten pian kerron tarjoamatta mitään muuta kuin ongelmia. Koitin tuolloin kilpailuttaa palvelua, mutta monikäyttäjä sekä monipankki palvelua ei tarjonnut kuin Nets.

Pieniä ongelmia oli jo heti alussa, sen lisäksi maksupäätteen käyttö oli hitaampaa (enemmän näppäiltävää) ja kassatiskin keskellä pyörivät johdot hämmensivät niin meitä kuin asiakkaitakin. Kehitys tuntui kulkevan taaksepäin…

Varsinaiset ongelmat alkoivat marraskuussa. Olin lähdössä työmatkalla kun huomasimme etteivät rahat olleet siirtyneet. Käytin koko perjantai-iltapäivän asian selvittelyyn. Maksupäätteen toimittaja kertoi heti, asiaan sen enempää paneutumatta, vian olevan internetyhteydessämme. Kerroin toimivasta tietokoneesta ja yhteydestä internettiin, ei vaikutusta, vika on internetissä kerrottiin. Soitto Soneran vikapalveluun ja sieltä kerrottiin yhteytemme toimivan maksupäätettä lukuunottamatta. Soneran ystävällinen nainen kehoitti lähtemään rauhassa matkalle, niin sillä aikaa he hoitavat asian kuntoon tyttöjen kanssa. Huoltomies sitten tuli ja totesi nettiyhteyden toimivan, moitteettomasti. Aloimme siis alusta… kuulin Hennan jonottaneen maksuliikennettä hoitavan yrityksen puhelimeen lähes tunnin, puhelun hinta 1,31 € / min + pvm/mpm. Lopulta saatiin yhteys ja uusi laite tulemaan. Tässä vaiheessa me yrittäjät olemme olleet noin kaksi viikkoa ilman rahansiirtoa ja rahat siirtyvät oikeasti vasta kun viallinen laite on saatu purettua Netsillä. Kun saavuin matkoilta kaikki toimi moitteettomasti ja minua odotti vaihtolaite maksu. Toimimattoman vuokralaitteen vaihdosta haluttiin maksu, kuulema hinnaston mukainen. Kerroin etten maksa maksua, koska en halunnut vaihtoa eli rikkoutumista, todellakaan. Reklamoin asiallisesti kuten pyydettiin sähköpostilla ja odotin vastausta. Vastausta ei tullut, mutta laskutuksesta kysellessäni noin kuukauden päästä kerrottiin ettei minulla ole mitään rästissä. Iloisesti arveltiin reklamointini siis menneen läpi. Kerroin haluavani normokäytännön mukaisen hyvityslaskun, jotta voi poistaa laskun maksamattomien piikistä. Yllätys yllätys, lasku jäi hyvittämättä ja siis kurkkii  siis edelleen”piikissäni”. Koko rikkoutumisen viimeinen kuittaaminen tapahtui tammikuussa kun maksoin Soneran huoltomiehen laskun 150€+alv – vikahan ei ollut heidän, joten maksajana olen siis minä, joka tilasin huoltomiehen

Tässä kohden voisi sanoa tuon kaiken olevan inhimillistä ja rikkoutumisen olevan mahdollista… kyllä ja myös ajatella että on kohtuutonta mainita palvelun tarjoajan nimi. Jotta tarina  kohtuuttomuus selviää kannattaa lukea vielä rikkoutuminen numero kaksi ja kolme. Toisaalta tuntuu myös siltä ettei tällainen pieni yrittäjä merkitse mitään isolle kansainväliselle yritykselle. Olisiko tilanne toinen jos meillä vielä olisi Manison maksupalvelut ja perinteikäs Luottokunta. Nyt molemmat suomalaiset yritykset Nets Oyn omistamia.

Päästiin lähes maaliskuuhun kunnes huomasimme maksujen taas seisovan koska laitteemme ei pääse nettiin. Nopeasti ”edullinen” puhelu vikapalveluun ja siellä näppärä nuorimies kyseli tilanteen perään. Hän olikin varsin taitava, jo kolmennen kysymyksen jälkeen kuulin kirosanan (jota hän pahoitteli) ja sain selvityksen ettei laite toimi. Minulle kerrotiin myös ettei monikäyttäjien sisällä olevia maksuja ole käytännössä mahdollista purkaa etänä. Jäimme siis odottamaan vaihtolaitetta sekä tietenkin rahoja. Vaihtolaitteen tultua, nopeasti vanha laite pakettiin ja etsimään tuota Siwaa, josta voin paketin palauttaa. Vastapäätä oleva posti olisikin ollut hiukan liian kätevä vaihtoehto. Sitten odotimme rahoja ja viikon odotusen jälkeen soitin Netsille. Minulle kerrottiin ettei tämä nyt käy niin nopeasti, heillä on töitä. Laitteen lähettämisestä kului yli viikko rahojen maksuun, olimme siis jälleen odottaneet rahoja yli kolme viikkoa…

Kyllä laitteet rikkoutuvat, sen ymmärrän, mutta laitettuani uuden laitteen paikoilleen osasin jo ennustaa uusia ongelmia. Saimme nimittäin vaihdossa maksupäätteen joka raksutti kuin faksi… jälkeenpäin minulle kerrottin laitteen ehdottomasti vioittuneen matkalla meille.

Tuo faksiäänien maksupääte sitten lakkasi toimimasta, yllätys yllätys ja nyt minä osasin kirota. Näytölle ilmestynyt pikselivika sai viimeksikin kiroilua aikaan. Soitto ”edulliseen” puhelipalveluun… kerroin mikä on vikana ja pyysin ratkaisua sekä myöskin selitystä. Puhuin jo kohtuuttomuudesta – kerroin ostavani heiltä rahansiirtoapalvelua. Suloinen nuori nainen kertoi ongelman olevan nettiyhteydessämme. Kerroin hänelle Soneran yritysnettiliittymien erilaisuuksista verrattuna yksityiskäyttäjiin, olinhan kuunnellut tällaisen tarinan varsin hiljattain edellisten rikkoutumisten aikana. Huolimatta selostuksestani neito arveli meidän internetin olevan ylikuormittunut. Kerroin, että samassa modeemissa on vain tietokone jota käytetään lähinnä kassa- ja ajanvaraustoimintoihin. Emme lataa filmejä, emmekä pelaa tietokonepelejä. Kuultuaan tämä, hän mietti, josko syynä olisikin liian vähäisessä kuormituksessa oleva yhteys. Kysyin onko hän tosissaan – toimiiko maksupääte vain jollain kapealla sektorilla näiden välissä? Sarkasmi kuului varmasti kysymyksestäni ja hän päätyi siihen, että asiaa pohditaan jossain tiimissä. Tiimistä soittikin asiallinen ja melko pahoitteleva mies, joku ymmärsi ettei nyt oikein oltu onnistuttu, todellakaan. Suosituksena oli laitteen päivittäminen hieman kalliimpaan versioon. Koska haluan eroon ongelmista tein sopimuksen. Tämän viikon torstaina oli kulunut viikko sopimuksen teosta ja laitetta ei kuulu. Soitto edulliseen puhelimeen… asiaa selvitellään ja palataan päivän aikana. Soittoa ei kuulunut ja perjantaina jälleen soitto edulliseen puheluun. Kuulin laitteen olevan lähdossä – 30.3 sovittu laite postitetaan siis asiakkaalle 7.4. vaikka tiedossa on ettei asiakkaan laite toimi. Huokailin, miten minusta tuntuu ettei palveluntarjoaja lainkaan ymmärrä mitä he myyvät ja millainen tilanne on heidän asiakkaalla kun maksupääte ei toimi.

Ihanat asiakkaamme ovat joustaneet ja ymmärtäneet – osa on maksanut suoraa tilille ja käteinenkin on liikkunut enemmän. Ymmärrystä asiakkailta vaatii myöskin se, että toistuvasti tilisiirrot meille liikkuvat epäloogisesti. Kun viikkoja sitten tehty osto häviää tililtä yllättäen on siihen vaikea varatua ja vaikuttaahan tällainen melko epäluotettavalta, kaikenkaikkiaan. Olemme yrittäneet kertoa asiakkaita tilanteesta ja toivottavasti olemme onnistuneet. Tämän palvelun ostan Netsiltä asiakkaita varten – mutkattomien korttipalvelujen turvaamiseksi. Surullista on ettei palveluntarjoaja tunnu ymmärtävän mitä olen ostanut, kenelle ja miksi.

Luottamus on mennyt, näin tunnen. Olen kuunnellut lukuisia kommentteja ja selityksiä, joista tässä vain minimaalinen osa. Saanut ohjeita, jotka eivät toimi sekä hämmästyneitä kysymyksiä kuten ”ei meidän yrityksessä ole tuollaista email-osoitetta”. Tämä yritys liikuttaa meidän rahoja – mutkattomastiko?