Taitava, taitavampi, taitavin – Magic Man

mosheOn ihmisiä, jotka ovat aivan sairaantaitavia työssään, tällaisia ihmisiä on ilo seurata ja itsekin ”käsityöläisenä” arvostan kädentaitoja. Näitä taitoja oppii vain tekemällä ja siksi superammattilaisen seuraaminen on todella mielekästä ja opettavaista. Muutaman viimeisen vuoden aikana olen saanut seurata HFS-päänahan pigmentoinnin keksijää, Moshe Alulia työssään ja silloin huomaa seuraavansa erityisen taitavaa kädentaitajaa. Moshe on kotimaassaankin tunnettu ja saanut siellä Magic Man-lempinimen, ansioistaan tatuoijana. Hänen hoitolansa ja toimistonsa pihalla on edelleen tatuointipaja, jossa hän itsekin vielä satunnaisesti käy tekemässä tatuointeja toisten tekijöiden kanssa. Itsekin hiuskadosta kärsineenä hän lähti pohtimaan kosmeettista ratkaisua hiusongelmiin, huomattuaan ettei hiustensiirreleikkaus asiaa välttämättä parantanut ja  leikkauksen jälkeen takaraivolla oli korvasta korvaan ylettyvä näkyvä arpi. Hän onkin ideoinut rullalla päänahkaan tehtävän pigmentoinnin, suunnitellut siihen työvälineen eli tuon rullan ja siihen käytettävät erikoisvärit. Aikoinaan kun kuulin koko päänahanpigmentoinnista niin ajattelin sen olevan jonkun sortin huijausta tai sitten jotain ääriryhmälle sopivaa tatuointia. Missään tapauksessa en uskonut sen olevan pienten lasten äitien, yritysjohtajien, eläkeläisten tai opettajien juttu. Asiaan tutustuttuani huomasin ilokseni pigmentoinnilla helpotettavan kaikkien hiuskadosta kärsivien elämää. Nyt kun olen itse puolentoista vuoden aikana tehnyt lukuisia hoitoja niin asiakkaita on todellakin ollut monenlaisia – nuoria, vanhoja, koulutettuja ja kouluttamattomia, vaalea- ja tummaihoisia, kaljuja ja vähähiuksisia. Yhteistä kaikilla – hiukset ei tahdo pysyä päässä ja kulunut lause, että ”ei järki ja hiukset samassa päässä viihdy” ei ole tuonut  lohdutusta tuohon ulkonäköongelmaan. Moshe matkustaa kovasti ympäri maailmaa opettamassa ja esittelemässä tuotteitaan. Ensi viikolla meidän piti saada Moshe Suomeen kouluttamaan ja silloin hän oli luvannut tehdä mm. nännitatuoinnin rintaleikatulle ja muutamia pigmentointeja. Valitettavasti vierailu ei toteudu yllättävän perhetapahtuman vuoksi, mutta jäämme siis odottamaan seuraavaa hetkeä. Itse koko pää rajattutekemistäni pigmentoinneista monella tavalla pysäyttävin on nuorelle naiselle tehty koko päänalueen pigmentointi. Kuvassa heti pigmentoinnin jälkeen, jolloin pigmentoitu alue on vielä kovin punainen. Hän on menettänyt hiuksensa alopecian vuoksi ja halusi perukittomiin hetkiin päänahkaansa sänkeä muistuttavan tatuoinnin. Kaunis nainen, joka perukki päässä kääntää kyllä katseita – perukitta taas hän saa aikaan monenlaisia kysymyksiä sairauksista. Nyt ihmisten huulilla saattaa olla ihmetys rohkeasta tyylistä, kun kaunis nainen on ajanut hiuksensa siiliksi, mutta nuo ihmettelyt tämä nainen kestää kyllä. Tuota pigmentointia tehdessä tuli esille myös kiinnostava koriste, jota pigmentointi alueelle Moshe joskus suunnitteli. Siinä päänahkaan liimattaisiin tarramainen sapluuna ja pigmentointia tehdessä tuon tarran alta ei siis lainkaan pigmentoitaisi. Kun tarra sitten poistetaan, pigmentoinnin valmistuttua, on sapluunan muoto ja malli päässä ihon värisenä hiuksettomana alueena. Hienoa tässä olisi, että mikäli tähän ”anti-tatuointiin” kyllästyisi niin sapluunan luoman kuvan saa täysin peittoon pigmentoimalla sen umpeen. Tällaista koristelua tekisin mielelläni, jos innokas ja päänahaltaan sopivan hiukseton malli löytyisi.

Kädentaidoiltaan me aikuiset olemme hyvin erilaisia – toiset ovat suorastaan monitaitoisia käsityöläisiä ja joidenkin on vaikea saada edes nappia ommeltua tai pullaa nousemaan . Lapsissa ei tällaista häikäisevaa eroa ole havaittavissa ja vaikka joku seitsenvuotias saattaa piirtää selvästi toista paremmin niin kokonaisuudessaan erot eivät ole huikaisevat, sillä tuo piirtämätön ikätoveri voi osatakin leipoa vaikka mustikkapiirakkaa. Kädentaitojen kehittyminen on varmasti kiinni asenteesta, siitä miten niihin suhtaudutaan ja tekemättähän ei kädentaitoja voi kehittää. Sutta ja sekundaakin harjoittelusta syntyy ja uusiksi täytyy jaksaa ottaa. Pitkät pyhät ovat ihanaa aikaa puuhailijoille ja monta peräkkäistä vapaata antaa puuhailulle siivet. Omat vapaa-ajan puuhailuhimoni saan tässä kuussa suunnata veneelle – onhan tavoitteena saada vene vesille jo vapuksi.

Puuhakasta pääsiäistä kaikille!

 

 

 

Olen pohtinut uskallanko ja jaksanko?

logoBlogini on joutunut odottelijaksi kun olen ”painiskellut” ajatustasolla isojen juttujen keskellä. Uskallanko, on ollut huulillani tämän viikon… samoin jaksanko? Noihin kysymyksiin olen siis vastanut myöntävästi ja antanut itselleni luvan hulluuteen. Eilen nuo ajatukset saivat pisteen, kun pääsin onnellisesti kahden asunnon loukkoon. Olen siis ostanut ”pommin” eli asunnon josta tulee vielä koti-, putki-, sähkö- ja kylpyhuoneremontin jälkeen oikein kiva. Aloitan alusta – nykyinen asuntoni kun onkin jo muutamaa listaa ja pientä maalaamista vaille valmis. Lapseni eivät välttämättä rakasta remonttia kuten äitinsä, mutta muutoksessa lohduttaa, että muutamme vain pari korttelia keskustaan päin.

Osaaminen ja itseensä uskominen on tärkeää minun kaltaisessa käsityöammatissa. Ilman taitoa ja uskoa ei voi edes aloittaa tekemistä. Ammattitaito ja tekemisen osaaminen ei kuitenkaan tule ilmaiseksi vaan ankaralla harjoittelemisella, joka vaatii toistoa ja toistoa. Kukaan ei ole seppä syntyessään – eikä tarvitsekkaan, sillä on oikeus harjoitella. Itselleni on tyypillistä ajatella, että eihän se nyt niin vaikeaa voi olla. Siksi olenkin elämäni aikana aloittanut useita hankkeita, joissa tekemisen halu ja tahto on ollut taitoja suurempi. Usein melko nöyrän koulun kautta on sitten päästy toivottuun lopputulokseen ja olen saanut aikaiseksi jotain mielestäni hienoa ja minulle tärkeintä, että olen samalla aina oppinut jotain uutta.  Minulla on siis ymmärrystä sille, että uusien kädentaitojen oppiminen vie aikaa ja samalla tieto siitä ettei oikotietä onneen useinkaan ole, vaan ainoa keino oppia on harjoitella. Lohdullisinta minusta on se, että kun jatkuvasti opettelee jotain uutta taitoa niin alkaa oppia miten oppii parhaiten. Olen siis tullut nopeammaksi oppijaksi ja näin uskon käyvän kaikille – opettelijoille! Kosmetologin työssä uuden oppimisen halu on välttämätöntä ja mukavinta siinä on huomata, että asiakkaat ovat usein innokkaina mukana. Parhaillaan teen 3Deep-hoitosarjaa asiakkaalle, joka kärsii merkittävistä pigmenttimuutoksista ja suunnitteilla on varsin kokeellinen hoito rintaleikkausarpien keloidimuutosten (liikakasvu muutosten) pienentämiseksi. Kiitos ihanat innokkaat asiakkaat!

Bravan kevään uutuus on Bravashop-verkkokaupan aukeaminen – monien viivästysten ja mutkien kautta Se on valmistunut vihdoinkin! Nyt voit siis shoppailla kotoa käsin kaikessa rauhassa. Toivon tuosta kaupasta olevan monille iloa ja pahoittelen siellä vielä olevia puutoksia. Näpyttelen sitä aina kun mahdollista.

Nyt oikein mukavaa keväistä torstaita ja nautitaan auringosta aina kun mahdollista

PS.Oheisesta Bravashop-kuvasta voit napsauttaa itsesi kauppaan