INCIstä ja onnellisuudesta sekä romukoppaan heitettävistä tavoista

Aloitan kevyemmin ja vasta sitten päästään suuriin tunteisiin…

dictionary_header_inci”INCImix – Totuus kosmetiikasta ei ole mustavalkoinen” on mielenkiintoinen viikonloppulöytö internetistä. Helsinkiläinen estenomi, joka parhaillaan opiskelee farmaseutiksi pitää varsin tietopainoitteista blogia kosmetiikasta. Suosittelen sivustolla vierailua ja kannatan raaka-aineiden tutkailua. Sivuston pitäjä arvioi myös mielellään tuotteita INCI- sisällön perusteella  ja seurasin esimerkiksi suosittujen ripsien pidennysseerumien tuotesisältöarvioita. Hienosti ja varsin selkeästi osaa nuori ammattilainen perustella asioita. Sivusto on hyödyllinen ammattilaiselle ja varmasti myös kaikille asiakkaille. INCI (International Nomenclature of Cosmetic Ingredients) tarkoittaa niitä ainesosia, joita tuotteiden tuoteselosteessa luetellaan. Nuo aineet on mainittu pitoisuusjärjestyksessä ja niillä on erilaisia vaikutuksia. Samalla aineellakin voi olla eri vaikutus, pitoisuudesta riippuen, esimerkiksi E-vitamiini eli Tocoferoli voi olla tuotteessa vaikuttavana aineena (suuri pitoisuus) tai säilöntäaineena (pieni pitoisuus). Suosittelen lämpimästi blogia sivulla http://www.incimix.wordpress.com

Sunnuntaiaamun Turun Sanomat tuo sanoman, että onnellista kansaa me suomalaiset. Nyt voimme siis lopettaa puheet suomalaisten juroista ja jäyhistä luonteenpiirteistä näin onnellinen kansa ei voi tuota olla, onnellisuus nimittäin liittyy persoonallisuuden piirteisiin. Ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus, tunnollisuus, tasapainoisuus ja vähäinen neuroottisuus lisäävät onnellisuutta. Vaikutusta kerrotaan olevan myös mielihyvän kokemisella ja merkityksellisyyden kokemisella elämässä. Tietysti myös parisuhteella ja yllättäen vastoinkäymisten kokemisellakin oli positiivisia vaikutuksia onnellisuuteen. Todella hienoa on, että 93% kokee voivansa vaikuttaa onnellisuuteensa. Olemme siis onnellisia ja nyt unohdetaan suomalaisten rakkaat sanalaskut, ne joilla minuakin on kasvatettu… ”kell´onni on , se onnen kätkeköön” joutaa romukoppaan – todella! Ollaan reilusti vaan onnellisia ja näytetään se.

Tästä onnellisuudesta pääsen ikäänkuin aasin sillan kautta pohtimaan sitä, miten ihmiset kohtaavat epäonnea ja vaikka sairautta lähipiirissä tai vaikka kuuluisuuksien kohdalla. Koen myötätuntoa Ranskan Alpeilla loukkaantunutta Schumacheria ja hänen omaisiaan kohtaan. He kaikki kokevat raskaita tunteita ja lohduttomuutta suuressa surussa kun iloinen hetki muuttui silmänräpäyksessä kriittiseksi. Sympatiaa en heitä kohtaan tunne, en ole lohduton. Näitä käsitteita ajattelin availla meille onnellisille ihmisille.  Taas haluaisin jotain heitettävän romukoppaan – nimittäin sympatian toista ihmistä kohtaan. Se kun ei vie asioita yhtään eteenpäin vaan päinvastoin.

Sympatia on myötätuntoa ja kykyä tuntea yhdessä toisen kanssa. Sympatiaa tuntiessaan ihminen samaistuu toisen ihmisen tunnetilaan pyrkimättä kuitenkaan ymmärtämään toista täysin. Ihminen ei asetu toisen asemaan tutkimaan tilannetta objektiivisesti vaan pyrkii myötäelämään ja myötätuntemaan samalla tavoin toisen kanssa, kuitenkaan tässä onnistumatta koska suru on henkilökohtaista – sitä ei voi myötätuntea. Sympaattisuudella vahvistetaan surevan ihmisen kokemaa tunnetta ja negatiivisuuden lisääntyessä ei tilanne voi mennä parempaan suuntaan.

Empatia tarkoittaa kykyä asettaa itsensä toisen asemaan. Empatia on kykyä ymmärtää toisen tunteita. Empatia voi olla sekä tietoista yritystä asettua toisen asemaan että emotionaalista reagoivuutta, jossa vastataan toisen tunteisiin luonnollisesti pohtimatta tätä tietoisesti. Empaattinen ei sääli tai voivottele, vaan kykenee myötäelämiseen. Hän ei mene mukaan toisen tunnetilaan, vaan hän pystyy asettumaan toisen asemaan ilman tunnetilaan mukaan menoa. Empaattinen pystyy auttamaan paremmin kuin ihminen joka itsekin velloo samassa kaltaisesa tunnemaailmassa. Sympatialla ja empatialla on selvä käsitteellinen ero, vaikka kovin usein se ei ihmisille tunnu selkeä olevankaan. Tiivistetysti voisi sanoa, että sympatia on toisen tunnetilaan mukaan menemistä, empatia toisen tunnetilan ymmärtämistä.

Itse olen kokenut sympatiaa läheiseltä ihmiseltä erään oman suruni kohdalla. Tuo tuntui minusta todella pahalta – hän ikäänkuin vei suruni. Hän oli se, joka haki lohtua ja ymmärrystä ihmisiltä omiin tunteisiinsa. Hän mm. petti lupauksensa minulle, koska tarvitsi lohdutusta. Minusta tulikin yht´äkkiä lohduttaja ja ymmärtäjä tilanteessa, jossa omat voimavarani olivat todella vähissä. Koin kiukkua, koska ymmärtäjäksi (empaattiseksi) minusta ei tuossa tilanteessa ollut. Nyt ymmärrän sympatian heräävän monesti kun ihmisellä itsellään on sisällä patoutunutta surua ja huolta purettavaksi asti. Aitoa ja puhdasta toisesta välittämistä sympatia ei siis ole. Empaattisuus on taitolaji ja toisille jopa melko luonnollista käytöstä. Empaattista käytöstä on monenlaista ja itse tiedän olevan melko rationaalinen empatiassani, johtuu varmasti sairaanhoitaja vuosista. Onneksi empatiaa voi kaikki harjoitella – lopetetaan sääli ja voivottelu sekä huomataan oma onnellisuus. Surullinen ihminen ei tule paremmalle mielelle kanssa surijoista eli märehtijöistä.

sydanNyt vielä niille ihanille ihmisille, joita itsekin olen kutsunut sympaattisiksi. Sympaattisella tarkoitetaan tuntevaa, aitoa ja mielyttävää ihmistä, myötätuntoa herättävä lienee paras käännös sympaattiselle ihmiselle. Sympaattinen on siis ihmistä kuvaavana terminä positiivinen. Ihania ihmisiä siis, jotka usein osaavat olla luontaisesti empaattisia. I love you all!

Mukavaa viikon alkua kaikille niin sympaattisille kuin empaattisillekin tasapuolisesti – paatoksestani huolimatta!

Aloitamme mielihyvähormooniviikon, endorfiinilisällä…

Onnellisuus on hormoonihommaa… mielihyvä onkin siis kemiaa. Vaikka kemia ei olisi ollutkaan koulussa vahvinlajisi, voit varmasti löytää omat keinosi tämän onnellisuuskemian hallitsemiseen. Dopamiini, serotoniini ja oksitosiini ovat mielihyvähormooneja, jotka tekevät meistä onnellisia osoittamalla mistä onni on tehty. Onni on kulkua oikeaan onnelliseen suutaan, tasaisesti ja rakastaen – helppoa eikö totta?

Dopamiinihormooni on aina mukana kun teemme jotain nautinnollista tai mieltä kiihottavaa. Kun koemme mielihyvää tai kohtaamme uuden asian dopamiinitasot nousevat ja vastaavasti tasot laskevat kohdatessamme jotain epämiellyttävää. Näin opimme miten kannattaa toimia. Dopamiinin vaikutukset lähtevät syvältä ja siksi sen vaikutukset voivatkin olla voimakkaita. Dopamiini pitää meidät käynnissä ja osoittaa meille suuntaa onnelliseen elämään.

Serotoniinihormooni ei aktivoidu mielihyvämme tahtiin, vaan saattaa käyttäytyä jopa päinvastoin. Kuitenkin tarvitsemme tuota tasapainoittavaa välittäjäainetta, tyytyväisyyshormoonia  onnelliseen elämään. Serotoniini tasoittaa tunteita kun tunnemme esimerkiksi pelkoa tai ahdistusta.  Sen ansiosta tunne-elämämme on tasaisempaa eikä tempoilua syvien aaltojen harjata kuoppaan. Uskallammekin ottaa elämän vastaa sellaisena kuin se tulee, pelkäämättä tunteitamme.

Oksitosiini on hormooni, joka vaikuttaa taitoomme kohdata kanssa ihmisiä. Sen ansiosta olemme sosiaalisia ja myötätuntoisia. Oksitosiini onkin siis ystävyyden ja hyväntahdon hormooni, joka tekee meidät onnellisiksi osoittamalla meille tarpeen läheisiin ihmisiin ja antamalla meille taidon rakastaa heitä.

Nämä mielihyvähormoonit siis hyrräävät lähes itsestään, niitä tarvitsee vain hiukan sysäistä liikkeelle. Läheisyys ja koskettelu ovat selvästi onnellisuuden avainasioita, mutta läheisyyden lisäksi voi mieltä kohentaa myös muilla keinoin. Nauraminen ja hymyileminen ovat helppoja keinoja parantaa mielialaa. Epäitsekäs toisten auttaminen nostaa sekin esimerkiksi okstosiinitasoa. Valon positiivinen vaikutus dopamiini- ja serotoniinihormoonitasoon on myös tunnettu juttu. Saunominen, hieronta ja tuoksut ovat myös pettämätön yhdistelmä mielihyvän parantamiseen.

Näiden mielihyvähormoonien lisäksi on vielä meidän itsemme tuottama turvallinen opiaatti, endorfiini. Nuo endorfiinit sitoutuvat hermosoluissa samoihin kohtiin kuin hasis ja marijuana, ja ne tuottavat euforisen olon. Säännöllinen rasittava liikunta aktivoi uusien hermosolujen syntyä ja ihmeellistä on, että nuo hermosolut ovat lähes immuuneja stressin vaikutuksille. Näin saamme lisää stressinsietokykyä, joka on nykymaailmassa todella tarpeellista. Endorfiinejä ja niiden synnyttämää euforiaa saamme myös syömällä suklaata tai vaikka chiliä, saunomalla ja nauramalla.

PHYT'S MAINOSKUVAT 040Onnellisen elämän kaava voisikin siis olla seuraavan kaltainen. Joka päivä vähintään yksi kunnon halaus, naurua niin että vesi nousee silmiin, hymyilyä ja hyvä keskustelu jonkun ihmisen kanssa. Vähintään kolme kertaa viikossa liikuntaa niin, että tunnemme rasituksen ja samalla endorfiinien nousun. Muutaman kerran viikossa tulista ruokaa niin, että tukka nousee pystyyn ja viikonloppuna jälkiruuaksi tummaa suklaata. Tähän jos yhdistää vielä saunomista, ulkoilua auringossa, toisten auttamista ja hyvää seksiä, niin onni ei voi olla kaukana.

Oi, miten helppoa kun sen osaa. Oikein onnellista mielihyvähormooniviikkoa kaikille, endorfiini lisällä!

PS. Meiltä hoitolasta saat kaupan päälle näitä onnea tuovia asioita kuten naurua vedet silmissä, hyvää keskustelua, hierontaa, koskettelua ja vaikka halauksia sekä varmasti välittämistä.

lähteenä:

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mika_vikana/hyva_mieli_hormoneilla