Kosmetologi vai Remontti-Reiska vai molempia…

20141009_161240Elämäni on kiireistä ja liian kiireistä, jälleen  kerran. Kymmenen rautaa tulessa ja eipä taida nyt kymmenen riittääkään. Oma valinta ja onnellinen sellainen…

Keväällä ostamani asuntoni on putkiremontin kourissa ja samalla teen remontin, jossa keittiö muuttaa paikkaa, kylpyhuone kasvaa ja seiniä kaatuu. Ostaessani asunnon näin mahdollisuuden saada toimivan kokonaisuuden ja valoisan avaran kodin. Tieto putkiremontin alkamisesta vain lisäsi innostustani – kaikki menee joka tapauksessa sekaisin niin mitä sitten, sekoitetaan hiukan lisää.

Remontti on nyt alkanut minun putkilinjassani, elämäni on siis  osittain paketoituna ja osittain evakuoituna. Viikonlopun aikana kaadoimme ja kannoimme roskalavalle kolmen kuution verran tiiliseinää. Muksut ja minä rullasimme kuorman jos toisenkin Sulo-roskakärryn avulla alakertaan ja miesvoima hyrrytti piikkausvasaraa ja timanttisahaa.  Lekaa ja hakkuuvasaraa heilutimme vähän jokainen vuorollamme ja saimme huomata niiden pysähtyvän todellakin kuin seinään. Hurjan kuuloinen homma, mutta sujui helpommin kuin uskoinkaan ja jopa nopeammin kuin ajattelin. Hajoitustiimimme on siis loistava – mutta kuulema ei vuokrattavissa,  kukaan ei tainnut olla unelma-ammatissa.

Rakentaminen ja remontointi on mukavaa… näkee kättensä teokset ja toisaalta olo on välillä kuin kuntosalilla. Eilen kun nostelin,  hiukan liian suurta ja painavaa Gyproc- levyä, laajentuneet kylpyhuoneen uuteen seinään, muistelin yhden tutun miehen sanoja vuosia sitten. Olin silloinkin lähdössä ostamaan tuota Gyproc-levyä ja mainittuani asiasta hän kertoi minulle, ettei tuo Gyproc ole mitään levyä vaan kipsiä ja ihan täyttä kipsiä, pelkkää kipsiä ja se on painavaa, todella painavaa. Totta puhui -painavia ovat ja harmittavinta on, ettei niissä ole kahvoja kuten kahvakuulassa. Siellä ne nyt kuitenkin, tälläkin kertaa, paikallaan ovat – painavat kipsilevyt. Kuntosalia siis kerrakseen…

Illan tunteina voisin siis katsoa Tv:tä tai juosta ympäri jokiranta,  mutta nyt rehkin ja huiskin remonttia. Onneksi minulta tunnetusti puuttuu se palanen, joka saisi tämän tuntumaan stressaavalta.  Taitaa olla ymmärryksenkin puutetta – tieto kun tuntuu lisäävän painetta, remontissakin.  Kun ei näe kaikkea eikä ymmärrä työn lopullista määrää niin on kepeä suunnitella vaikka lasikuituista laivanikkunaa lastenhuoneeseen. Tuollaisen lukunurkka-ikkunasyvennyksen kun tänään keksin laminoivani, ihan vaan perusremontin lisäksi. Olisihan se täydellinen poikien laivanhytti-nukkumahuoneeseen, eikö?

”Entisen elämäni mies” – on siis voimissaan, piiloputkiaivot on lujilla ja kaikki miehisen rakentajan elkeet ovat esillä. Vaikka siis uskon edellisessä elämässäni olleeni mies,  niin tiedän etten ollut insinööri, vaan ihan duunari – veneen rakentaja – puuseppä – ”tee se itse mies”. Mittaan, suunnittelen ja lasken kuulema liian heikosti – toisaalta, kuitenkaan, lopputuloksen kärsimättä. Minulle tärkeintä onkin hyvä lopputulos, ei se, miten siihen on päästy. Onnellinen olen kuitenkin siitä, että oma oikea ”duunariammattini” on kauneuden parissa. Kosmetologina näen myös käteni työ, mutta suuri osa työtä on vuorovaikutusta ihanien asiakkaiden kanssa. Kipsilevyjen kanssa ei vitsailla saati sitten kommunikoida…

Syysvoimaa kaikille… koitetaan punnertaa ja nauttia siitä, kiireestä ja raskaasta elämästäkin. Vanhainkodissa sitten viimeistään on pakko hiljentää kaasua…

Aloitamme mielihyvähormooniviikon, endorfiinilisällä…

Onnellisuus on hormoonihommaa… mielihyvä onkin siis kemiaa. Vaikka kemia ei olisi ollutkaan koulussa vahvinlajisi, voit varmasti löytää omat keinosi tämän onnellisuuskemian hallitsemiseen. Dopamiini, serotoniini ja oksitosiini ovat mielihyvähormooneja, jotka tekevät meistä onnellisia osoittamalla mistä onni on tehty. Onni on kulkua oikeaan onnelliseen suutaan, tasaisesti ja rakastaen – helppoa eikö totta?

Dopamiinihormooni on aina mukana kun teemme jotain nautinnollista tai mieltä kiihottavaa. Kun koemme mielihyvää tai kohtaamme uuden asian dopamiinitasot nousevat ja vastaavasti tasot laskevat kohdatessamme jotain epämiellyttävää. Näin opimme miten kannattaa toimia. Dopamiinin vaikutukset lähtevät syvältä ja siksi sen vaikutukset voivatkin olla voimakkaita. Dopamiini pitää meidät käynnissä ja osoittaa meille suuntaa onnelliseen elämään.

Serotoniinihormooni ei aktivoidu mielihyvämme tahtiin, vaan saattaa käyttäytyä jopa päinvastoin. Kuitenkin tarvitsemme tuota tasapainoittavaa välittäjäainetta, tyytyväisyyshormoonia  onnelliseen elämään. Serotoniini tasoittaa tunteita kun tunnemme esimerkiksi pelkoa tai ahdistusta.  Sen ansiosta tunne-elämämme on tasaisempaa eikä tempoilua syvien aaltojen harjata kuoppaan. Uskallammekin ottaa elämän vastaa sellaisena kuin se tulee, pelkäämättä tunteitamme.

Oksitosiini on hormooni, joka vaikuttaa taitoomme kohdata kanssa ihmisiä. Sen ansiosta olemme sosiaalisia ja myötätuntoisia. Oksitosiini onkin siis ystävyyden ja hyväntahdon hormooni, joka tekee meidät onnellisiksi osoittamalla meille tarpeen läheisiin ihmisiin ja antamalla meille taidon rakastaa heitä.

Nämä mielihyvähormoonit siis hyrräävät lähes itsestään, niitä tarvitsee vain hiukan sysäistä liikkeelle. Läheisyys ja koskettelu ovat selvästi onnellisuuden avainasioita, mutta läheisyyden lisäksi voi mieltä kohentaa myös muilla keinoin. Nauraminen ja hymyileminen ovat helppoja keinoja parantaa mielialaa. Epäitsekäs toisten auttaminen nostaa sekin esimerkiksi okstosiinitasoa. Valon positiivinen vaikutus dopamiini- ja serotoniinihormoonitasoon on myös tunnettu juttu. Saunominen, hieronta ja tuoksut ovat myös pettämätön yhdistelmä mielihyvän parantamiseen.

Näiden mielihyvähormoonien lisäksi on vielä meidän itsemme tuottama turvallinen opiaatti, endorfiini. Nuo endorfiinit sitoutuvat hermosoluissa samoihin kohtiin kuin hasis ja marijuana, ja ne tuottavat euforisen olon. Säännöllinen rasittava liikunta aktivoi uusien hermosolujen syntyä ja ihmeellistä on, että nuo hermosolut ovat lähes immuuneja stressin vaikutuksille. Näin saamme lisää stressinsietokykyä, joka on nykymaailmassa todella tarpeellista. Endorfiinejä ja niiden synnyttämää euforiaa saamme myös syömällä suklaata tai vaikka chiliä, saunomalla ja nauramalla.

PHYT'S MAINOSKUVAT 040Onnellisen elämän kaava voisikin siis olla seuraavan kaltainen. Joka päivä vähintään yksi kunnon halaus, naurua niin että vesi nousee silmiin, hymyilyä ja hyvä keskustelu jonkun ihmisen kanssa. Vähintään kolme kertaa viikossa liikuntaa niin, että tunnemme rasituksen ja samalla endorfiinien nousun. Muutaman kerran viikossa tulista ruokaa niin, että tukka nousee pystyyn ja viikonloppuna jälkiruuaksi tummaa suklaata. Tähän jos yhdistää vielä saunomista, ulkoilua auringossa, toisten auttamista ja hyvää seksiä, niin onni ei voi olla kaukana.

Oi, miten helppoa kun sen osaa. Oikein onnellista mielihyvähormooniviikkoa kaikille, endorfiini lisällä!

PS. Meiltä hoitolasta saat kaupan päälle näitä onnea tuovia asioita kuten naurua vedet silmissä, hyvää keskustelua, hierontaa, koskettelua ja vaikka halauksia sekä varmasti välittämistä.

lähteenä:

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mika_vikana/hyva_mieli_hormoneilla