”Työnrakastaja” laskeutuu kiitollisena ystävänpäivään…

sydanYstävänpäivänä mielessä sydämellisiä ajatuksia ystävyydestä. Ajatuksissa kaikki uudet ja vanhat ystäväni sekä tietysti ihanat asiakkaat. Ilman teitä kaikkia olisi arkeni ja juhlani kovin erinlaista. Rakkauskirjeet ja postikortit jäivät sitten tänäkin vuonna postittamatta…

Ystävänpäivä voisi olla minun kiitollisuuspäivä, päivä jolloin muistan kiitollisuudella niitä, jotka ovat ystäviäni hyvällä ja pahalla hetkellä ja erityisesti silloin kun en heitä oikein ansaitse. Unohtaa ei myöskään voi asiakkaita, joista monet on kuin Ystäviä ja työkaveita, joiden kanssa on ollut helppo Ystävystyä sekä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa Ystävien kaltainen avoimuus on mahdollista. Muistelen kiitollisuudella niin monia!

Onnekseni minulla on ystäviä, jotka ovat sellaisia … niin hyviä, että tuntuu etten heitä ole ansainnut viime aikoina. Sillä minulle niin rakkaat työkuviot ovat taas täyttäneet aivojeni sopukat. Olenhan mieltynyt työhöni niin että välillä suunnittelen meneväni työni kanssa naimisiin, sillä kaikki siihen riittävät tunteet täyttyvät ja mikä tästä liitosta puuttuisi tai olisi hiukan epäkelpoa tuntuu olevan sitä aika monissa avioliitoissa. Sain myös hiljattain vinkin jostain robotista, joka kuulema hoitaisi hyvin näitä puuttuvia avioliiton osia.

Vaikka monenlaiset työt kouluttamisesta kasvohoitoon ja viikingistä pilkkumekoon täyttävät pääni olen kiitollinen juuri Sinulle, Ystäväni – teet minut onnelliseksi!

Ystävänpäivää vietän tietysti työnmerkeissä,
mukavaa päivää myös Sinulle!

 

Kolme erilaista päänahkaa…

Hamuanko oikeastaan onnea vai rauhaa, mietin nykyisin. Täydelliseltä tuntuu ainakin kätkeytyminen vastamelukuulokkeiden alle – olo on kuin vaaleanpunaisessa kuplassa. Yksinkertaista onnellisuutta helposti suodattamalla taustahälyä ja vähän muutakin ääntä. Harmi etten ole keksinyt aikaisemmin miten mukavaa on imurointikin kun kuullokkeet suodattavat epämiellyttävää ääntä ja kuulokkeista voi kuunnella järkevää puhetta, jatkossa meilläkin pölykoirat kurissa! Suosittelen👍.

Love my Volta and noise-cancelling headphones - perfect together!

bty

Tämän vuoden ensimmäinen työviikko, jolloin olen ehtinyt olla asiakkaiden kanssa hoitolassa joka päivä. Toki olen juoksennellut hyödyllisissä hankkeissa myös hoitolan ulkopuolella eli käynyt ”valmistumassa” Yrittäjän ammattitutkintoon (tästä myöhemmin lisää – kiitos Intoo)  ja osallistunut shareholders’ meetingiin uusyrityshankkeen merkeissä (samoin tästä). Tehokas, mutta rauhallinen työviikko minun ”mittareilla”❤.

Intoo koulutus

Päänahan pigmentoinnit työllistävät minua ja ne ovatkin aina yhtä mielenkiintoisia sekä haasteellisia. Parhaillaankin työnalla on kolme hyvin erilaista päänahkaa. Eräällä naisasiakkalla piiloitellaan naistyyppisen kaljuuntumisen aiheuttamaa hiusten ohenemista ja päänahan pilkoittamista hiusten alta. Eräällä miesasiakkaalla taas pigmentoidaan koko päänahkaa, myös hiuksellisia alueita ja vaihdetaan näin koko väritys päänalueella hiukan enemmän särmää omaavaksi. Kolmannella taas ongelmana on alopecia areatan kaltainen läiskäinen kaljuuntuminen, joka tummien hiusten joukosta näkyy ikävästi. Näillä töillä on helppo selittää miksi mielenkiintoni päänahkoihin säilyy kokoajan ehtymättömänä.  Ei yhtään samanlasta päätä, hiusta tai hiustenlähtöä, samalla tietysti syyt ja ongelmatkin ovat erinlaiset. Tähänkun vielä lisätään se asiakaspalvelun rikkaus, erilaiset ihmiset, niin mielenkiintoinen kombo on koossa❤.

Päänahanpigmentointi - before - Bravablogi

bmd

Selviteltäessä hiustenlähdön syitä on tärkeintä ensimmäiseksi löytää lääkäri, joka ymmärtää ongelman ja on siitä kiinnostunut.  Valitettavasti asiakkaat edelleen törmää tilanteeseen, jossa merkittävän näkyvääkin hiustenlähdön ongelmaa vähätellään  kosmeettiseksi haitaksi. Jään miettimään, että toki keskellä otsaa kasvava karvamätäs olisi vain kosmeettinen ongelma, mutta jättäisikö herra tohtori tuonkin tutkimatta? Etsiessä tuota ”tohtori oikeaa” kannattaa olla avaram fbielinen, sillä joskus voi apu tulla juuri sieltä mistä vähiten odottaisi. Mielestäni on aina tärkeää selvittellä hiustenlähdön syitä,  sillä voihan se olla merkki sairaudesta, puutostilasta tai elimistön häiriötilasta. Ratkaisemalla syitä voidaan joskus hiustenlähtö pysäyttää ja tilanne palauttaa jopa ennelleen. Syitä hiustenlähtöön on lukuisia ja jos sinä mietit omaa tilannettasi niin  tuolta Duodecim Terveyskirjastosta   löytyy paljon asiaa liittyvää.

Kaljuus ja sänkihiuksisuus on onneksi miehekästä länsimaisten ihmisten silmissä. Toisenlainen tilanne olisi hiustensiirron luvatussa maassa, Intiassa  missä kaljun miehen on vaikea päästä naimisiin. Mitä mahtavammat hiukset sitä viriilimpi mies – toimii Intiassa.  Onneksi siis meillä päänahkaan pigmentoiduilla pisteillä saadaan hienosti luotua riittävä illuusio hiuksista, jolloin voi taikoa vuosia pois iästään, tuuheuttaa hiuksiaan, muuttaa imagoa tai häivyttää epänormaalia hiusten kasvua. Meillä on nyt käytössä myös hiuspohjan elvytyshoidot eli PRP-hoidot, joilla todistetusti saadaan hiustenkasvua elvytetyksi. Tässä hoidossa käytämme Gloprpbeautyn edistyksellistä tekniikkaa, jossa tehokkuus ja aseptisuus on saatu aivan uudelle asteelle.

Viikonloppu Turussa, kotona ja töissä rentoutuen – pientä puuhastelua siellä ja täällä, sauvakävelyä, yksinkertaista ruokaa eli Rentoa Viikonloppua Kaikille!!!
Nautitaan vielä kun on pimeää, sillä pian alkaa keväthormoonit hyristä ja sitten ei meitä mikään pidättele🤸💃💘

Bravablogi - Do What you love

 

 

 

 

Tunnelmia Tokiosta

Kauas on pitkä matka ja takaisin matkaa on aina ihan saman verran. Skin Candyn pilkkumekko vierailu Cosmo Tokiossa on onnistuneesti takana ja päivän mittainen kotimatka🛫on suoritettu, hyvä me!.  Utelias minäni on pannut parastaan koko messumatkan tutkimalla tätä kiinnostavaa ja erilaista kulttuuria. Japani on monin tavoin vahvasti aasialainen, mutta samalla melko länsimainen. Matkailijalle se vaikuttaa lempeältä ja siistiltä, mutta paikallisille jopa totiselta ja kurinalaiseltakin.

bmd

Öinen hiljainen kauniisti valaistu katu johtaa Tokio Sky Towerille

 

Tokion on rauhallinen ja siisti kymmenen miljoonan asukkaan kotikaupunki. Miljoonankaupungin hurjin humu ei näyttäytynyt meille, mutta toki jätimme kokeilematta metroon ahtautumisen ruuhka-aikana. Kaduille tuntui mahtuvan helposti kaikki, eikä Hongkongin kaltaista kävelen ylitsesi- tunnelmaa syntynyt lainkaan. Iltaisin liikkuessamme tuntui kaupunki hiljenevän pikku hiljaa ja lopulta suorastaan nukkuvan. Yhtenä iltana ehdin runsaan kymmenen kilometrin kävelylenkille kaupungin hiljeneville kaduille hämmastelemään turvallisuuden ja rauhallisuuden tuntua, samaa tunnelmaa vahvistivat talojen edessä olevat, jopa lukitsemattomat, polkupyörät. Kaikissa miljoonakaupungeissa ei myöhäiset illan tunnit yksin kulkevalle naiselle herätä tällaisia tunteita. Tokion huikaisevaa yövalaistusta pääsimme katsomaan hotellimme 24-kerroksen ravintolasta sekä Tokio Sky Towerista 350- kerroksen korkeudesta. Kaunista ja pysäyttavää ja tuntui myös kuin kaupunki jatkuisi loputtomiin. Tokion kaupunkikuvaan liittyy myös ylvään Fuji-tulivuoren lumihuippuinen profiili, joka korkeuksista näkyi hienosti.

bty

Ken tietää mitkä ovat nämä hullunkuriset korvakorut? ps. ei liity korviin mitenkään, japanilaisiin kyllä vahvasti

 

Ystävälliset ja kohteliaat japanilaiset hymyilevät ja kumartelevat suloisesti, hymyn huulilla laskematta. Uskottavuus ja kasvojen säilyttäminen on heille tärkeää, samalla he ovat ikäänkuin pahoillaan kaikesta. Yhteisön asettamien käytösnormien noudattaminen on tärkeää ja yksilöllisyys ei olekaan mitään tavoiteltavaa. Yhteisön ulkopuolelle sulkeminen onkin seuraus epäsopivasta käytöksestä.  Etiketin mukaista on myös karvanpoisto ja kaikiltä näkyviltä ihoalueilta karvaat onkin poistettu niin miehillä kuin  naisillakin. Katukuvassa näkyy vain vähäisesti maahanmuuttajien näköisiä kansalaisia ja vähäosaisia ei näkyvillä ole lainkaan. Japanilaiset nuoret solmivat avioliiton ja perustavat perheen keskimäärin yhä myöhemmin, kuten muissakin kehittyneissä maissa. Perhekoko on myös, varsinkin kaupungissa, samankaltaista eli 3 – 4 henkilöä. Avioerot kuitenkin ovat edelleen Japanissa harvinaisia ja tärkein syy tulkkimme mukaan tähän on naisten merkittävästi miehiä alhaisempi tulotaso. Konservatiiviset arvot näkyvät myös työnjaossa perheissä, sillä naiset tekevät edelleen valtaosan kotitöistä sekä hoitavat lapset.

bty

Näyttävät korvapuusteita, mutta ovat rapean ohueksi keksiksi paahdettuja mustekaloja

Japanilainen ruoka on kevyttä ja annoskoot ovat maltillisia, päivällismeny koostuukin helposti useista pienistä annoksista.  Japanilaisen keittiön tunnusomaisia aineksia ovat riisi, nuudelit, merenelävät, kana, erilaiset kasvikset ja sienet sekä tietysti soijakastike. Näitä aineksia yhdistelemällä kyllä syntyy onnistuneita makukokemuksia ja tietysti kaikki ruoka syödään sitten puikoilla. Nyt minulla on niin erinomaiset ”puikkoiluohjeet ja kokemus”, että harjoitukset jatkuvat kotona, pojat varmasti tykkäävät. Ravintoloista löytyi myös juomabuffetteja tyyliin 10€:lla 90 minuutin ajan juomaa omavalintaisesti listalta. Löysimme myös tältä listalta onnistuneita makuja. Sky Towerin ruoka- ja juomabuffetti tuntui sisältävän myös henkilökohtaisen tarjoilijan, joka yritti pitää meidän laseissa tasaisesti juotavaa. Ehdimme tehokkaina viivähtää hetken myös paikallisessa Karaoke-baarissa sekä ”lähiökuppilan”kaltaisessa tupakan tuoksuisessa juottolassa.

bty

Tokion ravintolan vessan oheistarpeissa tarjolla myös suunpesuaine

Mikä sitten on Japanin matkan helmi? Toivottavasti tämä ei ole epäkunnioittavasti sanottu, mutta minulle se on loistava vessakulttuuri. Miten usein olenkaan palannut matkalta pohtien kuinka monen vessanpytyn reunoja olen matkalla kuivannut ja puhdistanut voidakseni istua. Kiinan yleisissä vessoissa iloitsin jopa lattiareiästä, sillä sillä kykkiminen tuntui hygieenisemmältä. Japanin matkalla en löytänyt mitään kuivattavaa tai puhdistettavaan yhdenkään vessanpytyn istuimista. Istuessani puhtaille istuimille sain helposti mieleeni useita ihmisiä, jotka osaisivat arvostaa minun kanssani yhtä paljon tätä puhtautta. Kokonaisuudessaan  naistenhuoneet olivat aina siistejä ja hyvin hoidettuja. Ravintoloissa lavuaarin reunalla oli usein tarjolla erilaisia oheistarvikkeita kuten hammaslankaa ja pumpulipuikkoja. Lähes kaikkialla pyttyjen läheisyydessä olevista napeistä voi lisäksi valita kätevän alapesun tai vaikka ”yksityisyyttä” tai linnunlaulua. Todellakaan kylmäksi ei jättänyt myöskään messualueen vessojen lämmitetyt istuimet. Videoinnin arvoinen oli myös oven tahtiin aukeava pytyn kansi Sky Towerissa. Haluaisin tällaisen luxustoaletin myös kotiini, lämmitetyillä istuimilla ja linnunlaululla sekä aaltojen kohinalla, please.

Mieliinpainuva Tokio on kokemus ja matkakohde mitä voin suositella. Cosmo Tokion kauneusmessuista ajatukseni ovat samanlaiset, kiinnostava ja suositeltava kokemus. Messuista, karvanpoistosta ja kauneudenhoidosta Japanissa on tarinaa koottuna seuraavan blogitekstin verran. Palaamme siis 脱毛 eli  datsumön parissa.

Rentouttavaa vaalisunnuntaita kaikille!

 

 

Skin Candyn matkassa… Tokio🇯🇵

mdeTaas mennään Skin Candyn matkassa kohti seikkailuja,  suuntana Tokion kauneusmessut. Skin Candyn DIY-kit on ollut siellä jo myynnissä,  mutta toki haluaisimme myös ammattituotteita myyntiin Japaniin. Aasia on erilainen maailma, mutta viime vuonna Hongkongin messuilla tapasimme ihmisiä ympäri maailmaa. Mahtaakohan Tokiossa olla samanlaista?

sdr

Me and Angelo!

Karvanpoisto maailmalla on tämän kevään tutustumisen aiheeni, sillä haluan tietää millaista karvanpoiston ammattilaisten työ on maailmalla.  Tokion jälkeen helmikuussa on Pietarin ja Lontoon messut ja maaliskuussa sitten Dusseldorfin messut. Näitä messuja kiertäessäni voin haastatella ammattilaisia ja saada käsitystä minkälaisia eroja työssä on vai onko eroja lainkaan. Mielessäni on ainakin seuraavia kysymyksiä: ”Millä karvanpoistoa tehdään ja missä?” ”Käykö miehet ja naiset?” ” Mitä alueita hoidetaan?” ” Millainen on tyypillinen karvanpoisto asiakas? ”Millainen hintataso on? ” Mitä vielä olisi mielenkiintoista tietää, kerro sinä?

IMG-20180103-WA0037

Vuoden vaihtuminen seuraavaan saa aikaan tunteen, johon liitämme  tilinpäätöksen. Laskemme kuluneen vuoden tulot ja menot,  saavutukset ja tappiot,  onnistumiset ja kehittäisen kohteet, yritämme ottaa opiksi, hyväksyä itsemme, nauttia saavutuksista ja ennenkaikkea laadimme suunnitelmia tulevan vuoden varalle.  Suunnitelmia ja tavoitteita on alkaneelle vuodelle monia, mutta edellisistä vuosista poiketen tein minäkin yhden  uudenvuodenlupauksen.  Vuuodenvaihdetta vietin teinieni kanssa Floridassa ja siellä hiekkarannalla raketteja ihaillessa tuntui luontevalta tehdä lupauksia. Me kaikki kolme löysimme kehityskohteita…

Hyvää vuoden alkua kaikille🙂! Tammikuu on aina ihanan yllättävä – vasta vaihdoimme vuotta ja pian on tammikuusta jo selvitty. Päiväkin on jo kuukauden verran pidempi, kevättä kohti mennään👍.

Voisinpa olla pukin apuri

Kiireisen syksyn ja erityisesti tämän pimeän vuodenajan katkaisee aina yhtä ihanasti joulun humu.  Hurjasti hurmaantumattakin tuntuu hyvin kohtuulliselta keskeytykseltä tälläinen keskitalven piristys. Valoineen, lauluineen ja iloisine tunnelmineen on kuin tehty meitä pimeydessä tarpovia pohjoisen asukkaita varten.

DSC_0040

Bravan syyskausi on ollut täynnä myllerrystä – olemme kaataneet seiniä, asentaneet lattiaa, siirtäneet pyykkikeskuksen, rakentaneet seiniä, peittäneet oviaukkoja, tapetoineet, maalanneet, paklanneet, levitelleet siloitetta ja siivonneet pölyä sieltä ja täältä. Aistillisia ”elämysmatkoja” tarjoava huone ei ole valmistunut, mutta kannattaahan hyvää odottaa. Innovaatiomme kuitenkin elää ja palaa ja nyt hiomme jo liiketoimintasuunnitelmaa. Tästä olemme innoissamme, todellakin.

Lieneekö mahdollista saada joulutunnelmaa ilman jouluvaloja ja koristeita. Ilman sinne tänne säntäilyä ja jääkaapin täyteen ahtamista. Ilman kohtuuttoman pitkiä kauppajonoja ja tarpeettoman tavaran ostamista, ilman laatikkojen paistoa sekä tuntien keittiössä seisomista. Teen empiiristä tutkimusta miltä tällainen stressitön joulu tuntuu ja lapsenikin saavat olla mukana. Melko rauhallista on vielä teinien rintamalla, mutta johtuisikohan tuosta 50/50 asumisesta. Nyt on varmasti ruoho vihreämpää toisaalla. Tietoisuus aattoillan täydellisestä joulupöydästä, jonne saan istua vieraaksi, tekee tutkimuksesta helppoa. Joululleni on varma pelastus, jos se muuten tuntuu liukuvan käsistä.

Rohkeutta ratkaisuihin, elämään ja oman elämän hallintaan toivoisin kaikille joulupukilta. Samaan säkkiin voisi laittaa ison kourallisen ymmärrystä lähimmäisiä kohtaan, sillä aina emme tiedä missä toinen tarpoo. Onhan kantavalla alustalla kulkijoilla merkittävästi helpompaa kuin suossa rämpijöillä. Viimeisenä lahjasäkkiin voisi ripotella onnea ja iloa, joka ympäröisi kaiken muun täyttäen säkin. Jos voisin niin tällaisiä säkkejä jakaisin, pukin apurina🎅🤗

Onnellista Joulua rakas perhe,  rakkaat ystävät ja asiakkaat sekä tuntemattomat! Nautitaan ja iloitaan, nyt on sen aika.

img1513993832111

Rakas Suomi tänään 100 vuotta

dav

dav

Miten totta onkaan, että tarvitsee mennä kauas nähdäkseen lähelle. Matkailu on avartanut maailmankuvaani siinä, että asiat joita Suomessa pitää itsestäänselvyytenä saa arvon.

Meillä on mahdollisuus ihmisten väliseen tasavertaisuuteen  ja  samanarvoisuuteen sukupuolen, seksuaalisuuden, ihonvärin tai syntyperän osalta. Arvostan yhteiskunnallista avarakatseisuutta jossa jokainen voi olla oma itsensä ja tämän heijastumista yksilötasolle. Erilaisten ihmisten kohtaaminen arvokkaina on meille luonnollista.  Harvoissa maailman maissa voidaakin hallitustasolla käyttää energiaa keskusteluun sukupuolineutraalista kohtelusta. Samoin kuin yksilötasolla kummastella miksi tyttö istuu ja poika seisoo kaupan kuvastossa tai miksi vain pojalla on avaruusasu päällä. Osallistumatta tähän keskusteluun toivoisin ymmärrettävän keskustelun kornius kun sitä katsotaan globaaleista mittasuhteista. Jään miettimään voisiko meidän selvästi ylimääräista tasa-arvo voimavaraa lähettää maailman naisten avuksi?

Minulla on mahdollisuus naisena yrittää ja omistaa yritys, pyörittää omaa perhettä ja olla perheen pää, hoitaa omia pankkiasioita ja varallisuutta.  Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin sekä optio opiskeluun.  Kovin monissa maissa yksinhuoltajaäiti ei voisi itsenäisesti yrittää, hoitaa perhettä ja samalla kouluttautua.

Meillä on mahdollisuus rehellisyyteen ja avoimuuteen niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisesti. Minulla on mahdollisuus sanoa mitä ajattelen ja sallin sen myös toisille. Usein voin luottaa vastapuolen kertomaan, koska meillä rehellisyys on tärkeä arvo niin ihmissuhteissa kuin yhteiskunnallisestikin. Yhteiskunnassamme asioista kerrotaan totuudenmukaisesti ja aikoinaan alakouluikäisten lastenikin oli jo mahdollisuus ymmärtää valtiovelkakäsitettä. Keskustelukulttuurissamme on mahdollista sanoa EI. Emme siis pue sitä myönteiseen kieltolauseeseen, kuten naapurimaassamme jossa ”kyllä, mutta…” lauseen loppuselitys pitää kuunnella tarkkaan. Samoin tapanamme ei ole sulkea luuria siinä kohden kun pitäisi kieltää asia tai tunnustaa virhe.

Minulla on mahdollisuus liikkua ulkona, naisena, yksin, iltayön pimeinä tunteina lenkkivetimissä. Monessa maassa jäisi kaupungin ylle laskeutuva yön sininen taivas minulta ihailematta ellei seurassani olisi mieshenkilö. Lenkille en myöskään ehtisi lainkaan, sillä aina on pimeää kun lopetan työt. Kaikissa maailman maissa en edes saisi kuntoilla julkisesti, koska naiset eivät niin tee.

Sinivalkoinen Suomi on minulle siis monien mahdollisuuksien maa. Suomen rakentajille suuri KIITOS, sillä kasvaminen tällaiseksi avaramieliseksi yhteiskunnaksi  ei ole ollut helppoa. Satavuotiaan itsevarmuudella voimme nyt pitää huolen Suomen tulevaisuudesta maana, jossa rehellisyys, tasavertaisuus, yksilön mahdollisuudet ovat turvattu.

dav

Onnea SUOMI 100 VUOTTA ja Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

Matkailu opettaa – housutko vaarallinen vaate?

Goodbye Ural Beauty🤗 – Messut messuiltu ja aika palata kotiin useita kokemuksia rikkaampana. Messuille lähteminen on aina jonkin sortin ponnistelu. Asiat kotona ja hoitolassa on järjestettävä ja matkaan on muistettava pakata kaikki tarpeellinen. Järjestelmällisestä,  pilkunviilaaja luonteesta olisi tässä kohden rutkasti apua. Tuon puuttuessa,  onneksi kokemus tuo varmuutta pakkaamisessakin ja lopulta aina onnistumme luovimaan tilanteesta kuin tilanteesta👍.

IMG-20171116-WA0006

Minun osaltani nämä olivat hiljaisimmat messut ikinä🙊, sillä nyt olisi tarvittu venäjänkielen taitoa. Viittomakielellä pärjää kun on pakko ja  se olikin minulla ainoa kommunikoinnin keino👍👌👎💪. Onneksi saimme nauttia Tanjan erinomaisesta venäjänkielen taidosta ja kulttuurin ymmärtämisestä. Messuvieraiden kontaktointiin ilman venäjää oli minimaaliset mahdollisuudet. Tapasin messuilla korkeintaan kymmenen englantia puhuvaa asiakasta.  Turhauttavaa oli myös etten messujen aikana oppinut ymmärtämään keskustelusta mitään. Tutummissa kielissä ymmärtämistä alkaa messuilla tapahtua koska keskustelu pyörii yleensä Skin Candyn ympärillä.

IMG_20171118_224345

Karvanpoisto ja sokerointi oli messuvieraille tuttua. Hämmentävää oli kuulla,  että useimmat koulutetut kosmetologit sokeroivat kotona ”freelancerina” kuten he asiaa kuvasivat.  Oikeastaan salonki tuntui olevan vain kampaajilla, kynsientekijöillä tai vastaavilla.  Sokerointia opetetaan useassa alueen koulussa vahauksen lisäksi. Opetuksessa oli suuria eroja ja saimmekin tehdä muutaman onnelliseksi tekniikkaopetuksella. Erikoisin epäonnnistuja oli opetettu koulussa tarttumaan peukalon avulla sokerin reunaan repäisemään. Minun asiakkaan iholle levittämä pehmeä massa lensikin tuolla tyylillä hienossa kaaressa täysin hallitsemattomasti, osan jäädessä iholle. Repäisymenetelmässä on käytettävä todella jäykkää massaa ja sillähän se karva irtoaa heikosti,  kuten asiakas kertoi.  Toki tapasimme myös edistyneitä,  käteväkäsisiä master- sokeroijia sekä opettajia. Erikoisin kuulemani asia oli laki?!, joka velvoittaa hygieniasyistä vaihtamaan sokerin siirryttäessä ihoalueelta toiselle. Ei auttanut sairaanhoitajakoulutukseen vetoaminen eikä kertomus siitä, että Euroopan sokeroijat ja Candääjät kyllä siirtyvät samalla massalla seuraavaa ihoalueeseen ongelmitta. Laista kertonut sokerointiopettaja oli myös sairaanhoitaja ja suhtautui kyseenalaistamiseen lentoemäntämäisesti hymyilemällä ja toistelemalla ettei asialle voi mitään,  Venäjällä laki on laki eikä sille voi mitään🙈🙉🙊. Paluumatkalla lentokoneessa pohdimme housujen pukemista. Huomasimme housut melko vaaralliseksi vaatteeksi,  sillä niitä pukiessa kyllä sekoittuu säärten, reisien ja jopa nivusalueen ihon normaaliflorat.  Pitäisikö vinkata Venäjän fiksuille päättäjille, sillä vaaran ymmärrettyään määräisivät varmasti kiellettäviksi tuollaisen mikrobilingon.  Tulisi mekkokansaa naapurimaasta ja tietysti niitä käytettäisiin ilman sukkahousuja, sillä ne ovat pukemistavan vuoksi vaarallisimmat mahdolliset housut. Tässä kohtaa tiedän miksi minulle syntyminen Suomeen ei ole lottovoitto vaan keino pysyä hengissä, järjissään sekä vapaana.

mde

Matkailu avartaa ja niin tämäkin reissu.  Venäjällä on erilaisia.  Pelkästään kulkeminen oli haasteellista,  kun tavallisen taksin saamisen tarvitaan venäläinen puhelin liittymä.  Taksiasemista tai messukeskuksessa edessä odottavista autoista voi vain haaveilla – tutuksi tulikin Über ja Gett ja kiitos messujärjestäjien saimme isoautoisen luottokuskin lentokenttäkyyteihin. Matkalaukkujen kanssa kun Uberin kaltaisissa oli haasteita.Englanninkielen taitoista henkilökuntaa löytyi ihanasti ravintoloista,  mutta ei aina edes hotellimme vastaanotosta.  Selitä siinä sitten mitä sieltä minibaarista tuli juotua ja milloin. Parasta vaan maksaa mitä pyydetään ja pakata eväät.

IMG-20171118-WA0009

Jekaterinburgissa nautimme lumisesta maisemasta ja pikkupakkasesta,  joka oli ihanaa vaihtelua Lounais-suomen pimeyteen. Näimme myös kauniita rakennuksia ja ”sähköpiuhoihin” katosta kytketyt linja-autot saivat minut ymmälleen. Raitiovaunun 🚎käsitän,  mutta en tätä. Yllätyin myös siitä miten erinomaisia ravintoloita löysimme, sillä jokainen ravintolailta oli makuelämys. Ensimmäisen illan pihviravintolassa saimme mureat ja taitavasti paistetut pihvit maukkailla kasviksilla ja heidän pestokastikkeensakin oli täydellistä. Viinipullon ”aukioloaikaa” tiedustellessamme,  viini vaihdettiin välittömästi uuteen. Seuraavana iltana suuntasimme suosittuun Georgialaiseen ravintolaan, jonka leikkinurkasta muovautui hetkessä meille erinomaisesti soveltuva päivällispöytä.  Saimme tutustua alueen herkkuihin tarjoilijan ammattitaitoisella ohjauksella.  Alueen viini oli jo luku sinänsä,  todellakin täydellistä.  Illan aikana näimme myös tarjoilijoiden pukeutuvan synttärisankarin kunniaksi karvaisiin heimohattuihin ja onnittelevan sankaria laulamalla. Viimeisenä iltana valitsimme Uzbekistanilaisen ravintolan Shopping Centerin vierestä ja taas meitä onnisti.  Istuimme pirttipöydässä ja söimme lukuisista pikkusannoksista koostuvaa paikallista ruokaa,  loistavaa kalaa,  maukkaita shaslikkeja,  munakoisoleipäsiä ja runsaasti kasviksia. Onnistuimme myös valitsemaan viinin,  jota kukaan muu ei ollut vielä tilannut.  Jälkeenpäin ymmärrämme sen hyvin,  sillä mausta tuli nuoruus mieleen. Viinivalinnasta huolimatta ilta oli täydellinen kokemus.  Iltatähdeksi päädyimme vielä saksalaiseen olutkellariin🍺,  jossa saimme jopa puuharannekkeet. Rannekkeiden anti jäi suurelta osalta selvittämättä,  mutta ehdimme nähdä tirolilaisasuisten tarjoilijoiden tanssinäytöksen. Hauskaa,  saksalaista menoa, kertakaikkiaan.

sdr

Väsyneenä, oppineena ja monia kokemuksia rikkaampana on hyvä laskeutua tuttuun ja turvalliseen Helsinkiin. Maailmalla riekkumisen jälkeen arki tuntuu aina niin mukavan helpolta. Kiitos matkaseurasta Irene, Harri,  Tanja sekä Skin Candy & Calcagni Diffusion😘.

IMG-20171117-WA0005